keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

KYBERTURVALLISUUS on näiden päivien sana


Wikipedian mukaan:
Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyberturvallisuudessa tunnistetaan, ehkäistään ja varaudutaan sähköisten ja verkotettujen järjestelmien häiriöiden vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Kyberturvallisuusajattelussa yhdistyy tietoturvallisuuden, jatkuvuuden hallinnan ja yhteiskunnan kriisivarautumisen ajattelua.”

Viime päivinä on julkisuudessa taitettu peistä uudesta, syksyllä eduskunnan käsittelyyn tulevasta tietoturvalaista sekä Suomeen perustetusta Euroopan Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Miksi nyt ja onko jotain oleellista sitten muuttunut viime aikoina? Onko lähinaapureissa ja muualla Euroopassa tapahtuneilla terroriteoilla vaikutusta asiaan? Onko maailma saapunut Suomeenkin? No on! Maailma muuttuu kovaa vauhtia, eikä aina välttämättä parempaan suuntaan.
Noin vuosi sitten Viestintäviraston raportissa “Kyberturvallisuuden tila Suomessa” arveltiin vuonna 2020 maailmassa olevan n. 6 miljardia netinkäyttäjää ja 50 mrd. laitetta. Jos otetaan huomioon rajulla vyöryllä tapahtuva tietoteknisten laitteiden kehitys, nuokin ennusteet voivat olla alakanttiin. Koska mekin edustamme osaa tuosta kaikesta, emme ole  suojassa ongelmilta ja pahuudelta täällä Pohjan perukoillakaan.

Jokainen netinkäyttäjä on havainnut omakohtaisesti ongelmia “liikkuessaan” netissä. Ongelmien esiintyminen  tuntuu vain kasvavan  päivä päivältä. Vastaan on tullut muun muassa tietojen kalasteluyrityksiä (muka tunnetulta yritykseltä uskomattomia tarjouksia esim. puhelin eurolla), kirjautumisongelmia (pyydetään klikkaamaan linkkiä), ilmoituksia yllättävistä voitoista (klikkaa tästä, olet saattanut voittaa), huijauslaskuja, toimintakatkoja (mm. pankeilla) jne. Lehdissä on kerrottu myös monista yrityksiin kohdistuneista hyökkäyksistä, joilla yrityksen toiminta on saattanut lamaantua hetkeksi lähes kokonaan.

Onneksi viranomaisemme ovat valppaina!  Huhtikuun 20. päivänä julkistettiin “Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma 2017 - 2020” sekä “Kodin kyberopas”. 
Samassa yhteydessä painotettiin seniorikansalaisten tietotekniseen osaamiseen ja erityisesti asiointiin liittyvien toimintojen kehittämistä palveluiden siirtyessä nettiin. (linkit myös jutun lopussa)

Kyberturvallisuusstrategian tavoitteena on  kehittää ja ylläpitää Suomen, yritysten ja kansalaisten valmiuksia ja kykyä toimia kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaan. Mahdollisuuksiamme auttaa myös Euroopan Kyberturvallisuuskeskuksen sijoittuminen Suomeen. Oleellista näillä asioilla on pyrkiä varmistamaan netin turvallinen toimivuus ja estää siihen ja sen käyttöön kohdistuvia haittoja ja häiriöitä.  Lisäksi tarkoituksena on seurata tietoliikennettä, jotta voitaisiin torjua todellisia uhkia, joita saattaa tulla sitä kautta.

Miten tavallinen kansalainen voi torjua kyberuhkia?

                                                   Kuva:  Kodin kyberopas
“Kodin kyberopas” antaa eväitä ja parantaa ymmärrystä niitä uhkia kohtaan, joita yksittäinen kansalainen kohtaa omassa ympäristössään kuten mm. tietotekniikan ja netin käytössään. Sen tärkeitä anteja tuodaan tiivistetysti  esiin muun muassa Ylen Uutisten jutussa . Siinä käsitellään joukko päällimmäisiä netin turvalliseen käyttöön liittyviä asioita, kuten salasanat, ohjelmien päivittäminen, tuntemattomat viestit, netinkäyttö, netistä ostaminen jne.

Mitä ajatuksia tiedustelulaki ja kyberturvallisuus herättävät sitten minussa?

Kaikki tuo sai minutkin miettimään, että olemmekohan me kaikki  tulevaisuudessa suurennuslasin ja salakuuntelun kohteena? Kestääkö mökkinaapurilta enää kysellä muikkusaaliista tai ehdotella jollekulle, että tarjoan kahvit huoltoaseman baarissa? Jos vaikka kala-apajille tai baariin kertyykin niitä kyberkuuntelijoita osille! Entäs jos satun saamaan Lotosta kahdeksan euron voiton ja mainostan sitä sukulaiselle, tuleeko joku ahne kyberkuuntelija notkumaan voittopottini äärelle? Eikö riitä, että lähipiirini on voitostani kateellinen ja osilla! Entä kestääkö viesteissä tai puhelimessa enää mainita omasta, salaisesta kantarellipaikasta? Menevätkö nekin herkut semmoisen kuuntelijan paistinpannulle? Ei kai!

Onko tuommoinen viestinnän seuraaminen tavallisen, rehellisen ihmisen kannalta ylipäätään vaarallista? Minusta tuntuu, että niitä vilunkijuttujahan viranomaisilla on tarkoitus etsiä, estää ja seurata. Ei rehellisen ihmisen viestit ole mielestäni juurikaan seuraamisen väärtejä. Tuskin tavallinen viestintä soittaa kenenkään kyberin hälytyskelloja. Kyllä puheluitani, viestejäni ja kirjoituksiani saa seurata, jos jotakuta kiinnostaa! Paitsi tietenkin sienipaikkani jääköön salaisiksi!  Totuuden nimessä sanottakoon: Hankaloitan tietojeni urkintaa käytettävissäni olevilla keinoilla. Huolehdin nettiliittymieni tietoturvasta, sovellusten päivityksistä, salasanojen salaisuudesta ja toimin harkitun huolellisesti nettimaailmassa.

Olen käsittänyt, että valtiollinen tiedustelutoiminta on maailmalla lähes tavanomaiseksi luokiteltavaa toimintaa. Minusta tuntuu jopa toivottavalta, että viranomaiset voisivat tiedustelun avulla ehkäistä ennakkoon rikoksia, terroritekoja ja muitakin vilunkihommia. Olisihan jotenkin helpompaa estää “tulipalo” etukäteen, kuin saapua joka kerta ruiskujen kanssa palopaikalle myöhässä toteamaan kohteen jo tuhoutuneen.

En siis ole kovinkaan huolissani tuon uuden tiedustelutoiminnan aloittamisesta. Huolimatta hienolta kalskahtavasta nimestään kyberturvallisuus aiheutta vain positiivisia väristyksiä selkäpiihini. Mieluummin tuntisin oloni jopa entistä turvallisemmaksi tässä pahenevassa maailmassa. Maailma on näet tosissaan tulossa myös Suomeen jos ei perin jo ole tullutkin!

Mutta mitä mieltä Sinä olet tulevasta tiedustelutoiminnasta?
Herättääkö se Sinussa epäilyksiä?
Tunnetko huolestuvasi tuollaisesta toiminnasta?
Koetko, että yksityisyyttäsi ollaan loukkaamassa?
Auttaako uusi kyberopas ja kyberturvallisuuden kehittäminen Sinua?

Osallistu keskusteluun ja kirjoita mielipiteesi tämän jutun alla olevaan kommenttikohtaan!

Markku Ukonaho
Enterin opastaja

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Hanki helposti luettavaa e-kirjastosta

Oletko innokas lukemaan? Kaipaatko nopeaa tapaa hankkia luettavaa ja vieläpä ilmaiseksi?

Asiaan on olemassa helppo ratkaisu - Helsingin kaupunginkirjaston Helmet-palvelun e-kirjasto. Helmet-palvelu on jopa maailmanlaajuisessakin mittakaavassa lukijamäärältään poikkeuksellisen suosittu ja kaiken lisäksi se tarjoaa monia muitakin kokoelmia kuin e-kirjoja. Seuraavassa kuitenkin lyhyehkö esittely e-kirjakokoelmista, joita ovat Ellibs ja OverDrive.

Ensisijaiset asiat, joita palvelun käyttämiseen tarvitset ovat KIRJASTOKORTTI ja sen PIN-KOODI. Niitä voit tiedustella lähikirjastostasi!


ELLIBS

Ellibs-kokoelmassa on pääasiassa suomen- ja ruotsinkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta sekä englanninkielistä tietokirjallisuutta. Kokoelmasta löytyy myös suomenkielisiä äänikirjoja.

Tietokoneella

Mene sivulle ellibslibrary.com. Kokoelmaa voit selata ilman kirjautumista ja vasta lainatessasi kirjaa, tulee kirjautua sivulle. Kirjautumisruudussa kysytään Kirjastoa, joka on Helmet-kirjastot, sekä kirjastokorttisi numeroa ja PIN-koodia.

Voit selata ja etsiä haluamiasi kirjoja keskellä olevasta “Etsi sisältöä”-ruudusta tai katsella lainattavissa olevia ruksaamalla ruudun “Näytä vain lainattavissa olevat”.

Helpoin tapa lukea Ellibs-kirjoja on selaimessa jatkuvalla verkkoyhteydellä. Osa kirjoista on pdf-muodossa, jolloin selaimessa lukeminen ei onnistu vaan tuolloin tarvitaan lukusovellus.

Kun haluat ladata Ellibs-kirjan koneellesi, tarvitset lukusovelluksen, esim. BluefireReader tai Adobe Digital Editions, jotka voit ladata netistä. Lisäksi tarvitset Adobe ID-tunnuksen, jonka luomiseen ohjeet voit googlata esim. haulla “Adobe ID -tilin hallinta” ja seurata sitten sen ohjeita.

Äänikirjoja voit kuunnella ainoastaan selaimessa.

Mobiililaitteella

Perustoiminnot ja sovellukset ovat mobiililaitteilla pääosin samat kuin tietokoneellakin. Laitekohtaisia eroja  lukusovellusten toimivuudessa voi kuitenkin esiintyä.

iOs- ja Android-laitteille on saatavissa sovelluskaupasta myös Ellibs-sovellus, jonka kautta kokoelman selaaminen ja lukeminen sujuu helpoiten. Sovelluksessa ei ole vielä tukea äänikirjoille, mutta sekin on luvassa tänä vuonna.

Kun e-kirjan varaaminen ja lukeminen tapahtuu esim. tabletilla Ellibs-sovelluksen kautta, ei Adobe ID:tä tarvita.

Äänikirjojen lukeminen onnistuu suoraan laitteen selaimessa. Laitekohtaisia eroja esiintyy myös äänikirjojen kuuntelemisessa.
Ellibs-kirjojen laina-aika on joko 1 tai 14 vuorokautta.


OVERDRIVE

OverDrive-kokoelma sisältää pääosin englanninkielisiä e-kirjoja ja äänikirjoja sekä jonkin verran ruotsin-, venäjän- ja kiinankielisiä kirjoja. Lisäksi kokoelma sisältää Lonely Planet-matkaoppaita.


Tietokoneella

Mene sivulle https://helmet.overdrive.com. Kokoelmaa voit selata ilman kirjautumista ja vasta lainatessasi kirjaa, tulee kirjautua sivulle. Kirjautumisruudussa kysytään kirjastokorttisi numeroa ja PIN-koodia.

Helpoin tapa lukea kirjaa on selaimessa jatkuvalla verkkoyhteydellä. Osa kirjoista on pdf-muodossa, jolloin selaimessa lukeminen ei onnistu vaan tuolloin tarvitaan lukusovellus.

Kun haluat ladata OverDrive-kirjan koneellesi, tarvitset lukusovelluksen, Adobe Digital Editions, jonka voit ladata netistä. Lisäksi tarvitset Adobe ID-tunnuksen, jonka ohjeet voit googlata esim. haulla “Adobe ID -tilin hallinta” ja seurata sitten ohjeita.

E-äänikirjojen kuuntele onnistuu joko suoraan selaimessa tai OverDrive Media Console-ohjelmassa.

Mobiililaitteella

Helpoiten lukeminen onnistuu mobiililaitteella selaimessa, mutta voit halutessasi ladata teoksen laitteellesi.

Laitteelle ladatun kirjan lukemiseen tarvitset OverDrive Media Console-sovelluksen. Lataa ja luo OverDrive-tili, jolla lukuohjelma valtuutetaan automaattisesti. Sovellus kysyy kirjautumistapaa, jolloin valitse “Kirjastokortilla”. Kun sovellus pyytää valitsemaan kirjastosi, hae sanalla “Helsinki” ja laita ruksi ruutuun “name”. Napauta sitten “Helsinki City Library”-hakutulosta.

Kirjaudu OverDrive- kirjastoon kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla. Lataa haluamasi kirja OverDrive Media Console-lukuohjelmaan.


Lisätietoja löytyy

Hakeudu laitteellasi helmet.fi - sivulle ja etsit sieltä e-kirjaston sivut, löydät Helsingin kaupunginkirjaston laajan e-kirjastotarjonnan. Sieltä löytyvät myös tarkemmat ohjeet eri kokoelmien käyttöön eri laitteilla.

Palveluihin kannattaa tutustua ja ryhtyä e-kirjojen lainaajaksi! Ei tarvitse muistaa palautuspäiviä eikä vaeltaa hyisessä kevätsäässä etsimään luettavaa, kun kaikki löytyy netistä näppäilemällä!
Toivotan iloista kesän odotusta kaikille ja erityisesti lukemisen iloa e-kirjoista pitäville!

Markku Ukonaho
Enterin opastaja


helmet.fi
ellibslibrary.com
https://helmet.overdrive.com

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Dagny - maailman vanhin bloggaaja


Dagny-Livet.jpg
Dagny Carlsson on maailman vanhin bloggaaja ja  ”maailmankuulu Ruotsissa” kuten vaatimattomat ruotsalaiset kutsuvat kuuluisuuksiaan. Hän kirjoittaa blogiaan ja on julkaissut kirjan “Livet enligt Dagny” eli Elämä Dagnyn mukaan. Kirjan alaotsikko
“I huvudet på en 104-åring” kertookin mistä on kyse: Dagny on 104-vuotias, täyttää toukokuun kahdeksantena 105 vuotta.
Laajasti luetun bloginsa lisäksi hän on usein haastateltavana lehdissä ja televisiossa. Hän on ollut myös sivuosissa elokuvissa ja hänestä on nähtävänä YouTubessa lukemattomia dokumentaareja mm.  “104 sekunder med 104-åriga Dagny”. Facebookissa hänellä on oma faniryhmä.
Dagny Carlsson vieraili lähikirjastossaan Tukholman lähiössä Solnassa  Get on line  -viikon tapahtumassa. Hän kertoi miten 93-vuotiaana lahjaksi saatu tietokone  muutti hänen elämänsä tehden siitä tapahtumarikkaan ja uskomattoman mielenkiintoisen. Hän sanoi tahtovansa inspiroida muita ja sen hän on tehnytkin. Tapahtuman lopussa nimittäin muutama kuulija kysyi, voisiko ilmoittautua hänen oppilaikseen.
Ensimmäisen tietokoneensa Dagny sai sisarenpojaltaan, nyt hänellä on käytössä neljäs kone. Hän opetteli itsekseen Wordin  ja sähköpostin käyttöä, sillä opettaja kunnan järjestämällä kurssilla ei Dagnyn mielestä ollut innokas opettamaan vanhuksia. Hän alkoi blogata 100-vuotiaana käytyään kurssia, jolla opettaja auttoi hänet bloggaamisen alkuun. Entinen opettaja antaa yhä valokuviaan elävöittämään Dagnyn juttuja ja oli nytkin mukana tilaisuudessa.
Ei ole vaikeaa blogata, jos on jotain sanomista, kertoi Dagny  jatkaen, että hänellä on sanottavaa. Ja sen uskoo kun kuulee, miten hän kehottaa eläkeläisiä olemaan vaativia, eikä tyytymään mihin vain. Kolme ehtoa pitäisi täyttää jotta voi blogata, sanoi Dagny: On oltava tietokone, jotain sanottavaa ja on hankittava lukijoita.
Dagny Solnan kirjastossa
Hänen juttujaan on käyty lukemassa lähes kolme miljoonaa kertaa ja blogilla on valtava joukko seuraajia. Maailman vanhimman bloggaajan mukaan entisistä ajoista kertovat tekstit ovat suosituimpia. Hän kirjoittaa joka ilta, siihen menee tunti ja tekstin muokkaamiseeen toinen tunti. Mistä hän keksii kirjoitettavaa? Se vain tulee jostain, hän sanoo. Hän on aina ollut kova lukemaan ja käy vieläkin paljon kirjastossa ja lukee jatkuvasti, normaalikokoista tekstiä, silmälasejaan käyttäen, hän kertoi.
Kun kuulijat kysyvät, miten hänestä maailma on muuttunut, hän vastaa, että tekniikka on parantunut. Hänen ollessaan lapsi ei ollut edes autoja. Yhteiskunta on tekniikan ansiosta parantunut. On saatu paljon teknisiä apuvälineitä. Mutta ihmisillä on kova kiire,  eivätkä he ehdi oleman yhdessä ja nauttimaan yhdessäolosta. Hän itse tapaa paljon ihmisiä, koska käy eri puolilla maata puhumassa blogistaan, kirjastaan, elämästä, myös kuulijoita ja lukijoita riittää.
Dagny asuu yksin ja valmistaa itse ruokansa. Kohtasinkin hänet eräänä päivänä ruokakaupan kassalla - siinä hän pakkasi ostoksia laukkuunsa uskomattoman reippaasti. Ei ole ollenkaan hullumpaa tulla vanhemmaksi, paljastaa Dagny ja sen uskoo. Hän on humoristinen, saa kuulijat nauramaan usein, ja sanoo elämän muuttuneen mielenkiintoisemmaksi mitä vanhemmaksi hän on tullut. On vain käytettävä sekä päätä että jalkoja, hän kommentoi kysyttäessä miten ihmeessä on mahdollista olla niin pirteä kuin hän. On syötävä hyvin ja liikuttava. Hän tanssi aikoinaan paljon: miehensä kanssa kahdesti viikossa. Hän varoitti päästämästä itseään tylsistymään ja sanoi: Väsyn vain kun minulla on tylsää. Kuulijoista tuntui, että jos joku niin juuri Dagny on sellainen, jolla on harvoin tylsää. Hänen kuulijoillaan ei ollut hetkeäkään tylsää, ja salista poistuttaesssa kuulin monen sanovan, että voi kun minusta tulisi sellainen kuin hän on.
Arja Uusitalo
Kirjoittaja on tukholmalainen runoilija, joka itsekin bloggasi vuosikausia aktiivisesti


104 sekunder med 104-åriga Dagny  https://www.youtube.com/watch?v=IIQrYPTz85s

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Ikäihmisten digiloikka opettajien tietoisuuteen

”Taito toimia arvostavalla tavalla erilaisissa somekeskusteluissa on osa mediasivistystä.”
ENTER ry:n vertaisopastaja tiedusteltaessa opastajien näkemyksiä mediasivistyksestä.

Ikäihmisten mediasivistys oli ENTER ry:n Tiina Etelämäen ja LähiVerkon Marja Pakarisen sekä Ida-Maria Pankan aiheena torstaina 6.4. ITK-konferenssissa. Lyhenne ITK tulee sanoista Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa. Se on opetusalan ammattilaisten konferenssi, joka järjestetään joka kevät Hämeenlinnassa.

Seminaaridiasta napattu kuva. Oletko samaa mieltä?

Viime syksynä tuli ajatus opetusalan herättelystä huomaamaan ikäihmiset yhtenä kohderyhmänä, kun puhutaan digiloikasta ja mediakasvatuksesta. Idea johti teemaseminaarin hakemiseen ITK:sta ja ennen joulua tuli iloinen tieto, että pääsemme puhumaan otsikolla ”Teknologia, mediasivistys, ikäihminen  – Digiloikkaa ne mummotkin!” Otsikolla halusimme herätellä opettajia huomaamaan, etteivät he ja koulut ole yksin digiloikassa, vaan itse asiassa koko Suomi loikkaa ja erityisesti sen vanhimmat jäsenet, joilla ei ole välttämättä ollenkaan kosketuspintaa teknologiaan.

Heti seminaarin alussa saimme kritiikkiä pappoja syrjivästä otsikoinnista. Marja myönsi, että yritimme otsikoinnilla saada porukkaa paikalle. Digiloikka koskee kaikkia yli 60-vuotiaita, mutta heille ei ole tarjolla mediakasvatusta suunnitellusti. Hän myös avasi ikäihmisten tietoteknisten taitojen todellisuutta ja määritteli mediasivistystä sekä sen tarpeellisuutta: ”Medialukutaito mahdollistaa osallisuuden ja demokratian kokemusta.”

Tiina oli ennakolta tiedustellut ENTER ry:n nettiopastajilta heidän ajatuksiaan mediasivistyksestä erityisesti opastajan roolissa. Vastauksia tuli nopeasti monelta opastajalta:
”Ikäihmisten mediasivistäjän roolissa koen isoimmaksi asiaksi innostamisen.”
”Saatamme opastettavia mediaan useimmiten median käyttäjiksi.”
”On ikäihmisiä, jotka haluavat osallistua keskusteluun, ei pelkästään muiden ajatusten kommentoijina vaan myös keskustelun avaajina.”
Tiina avasi seminaariväelle vertaisopastusta ja miten opastajat toimivat mediasivistäjinä kohtaamistilanteissa. Hän painotti, ettei mediasivistystä (mediakasvatusta) tarjota suunnitellusti opastustilanteissa vaan se tulee tilanteissa pieninä huomioina, keskusteluina ja opastettavan rohkaisemisena.

Seminaarin viimeisessä osioissa Ida-Maria kertoi Netikäs-materiaalista ja -verkkokurssista. Ilmainen materiaali on vapaasti opettajien, opastajien ja läheisten käytettävissä mediasivistyksen parantamiseksi. Netikäs-verkkokurssin kautta ikäihmiset ovat saaneet varmuutta toimia verkossa ja sosiaalisessa mediassa sekä oli opittu paljon uutta esimerkiksi tekijänoikeuksista. Palautteissa kurssilaiset olivat todenneen rohkeuden kasvaneen sekä verkossa toimimiseen että muille ikäihmisille asiasta puhumiseen. Ida-Maria kannusti ihmisiä veraistuelliseen mediasivistämiseen ja huomioimaan esimerkiksi omia tapojaan ilmaista asioita liittyen sosiaaliseen mediaan.

Yleisöltä tuli paljon kysymyksiä ja kommentteja. Erityisesti oltiin huolissaan miten pärjäävät ne ikäihmiset ja vanhukset, joilla ei ole omia laitteita eikä osaamista. Mediasivistykseen suhtauduttiin kiinnostuksella ja kannustettiin kouluttamaan nettiopastajia toimimaan aktiivisesti mediasivistäjinä ja aiheeseen liittyvien verkkokurssien vetäjinä. Ja tätähän on jo luvassa.

Herättely jatkuu konferenssissa saatujen kontaktien kautta. Hienoja uusia ideoita ja yhteistyöaloituksia on ilmassa.
Kuvassa etupenkillä Tiina, Marja ja takapenkillä Ida-Maria ja Riikka palaamassa ITK- konferenssista. Innostava päivä ja eteenpäin katsovia kohtaamisia. Riikka piti ylisukupolvisesta pelaamisesta puheenvuoron aamupäivällä ja muut iltapäivällä teemaseminaaria ikäihmisten mediasivistyksestä. Paluumatkalla kirjoitettiin yhdessä blogia.

Tämä juttu on julkaistu myös LähiVerkon blogissa http://lahiverkko.fi/ikaihmistendigiloikka/.

ITK-seminaari järjestetään taas ensi vuonna. Tämän vuoden parhaita paloja voi hakea esim. Twitteristä hashtagilla #ITK2017.


Tiina, Ida-Maria ja Marja
www.entersenior.fi
http://lahiverkko.fi/

torstai 30. maaliskuuta 2017

Kumppanuus siivitti Demokratiapalkintoon



Suomi 100 -demokratiaviikkojen päätteeksi järjestetyssä juhlaseminaarissa jaettiin Demokratiapalkinto, joka myönnettiin nyt neljättä kertaa demokratiaa edistäneille, kansalaisyhteiskuntaa edustaville tahoille tai toimijoille. 

Oikeusministeriön myöntämän Demokratiapalkinnon arvo on yhteensä 10 000 euroa, ja vuonna 2017 se jaettiin kolmen toimijan kesken yhteistyössä valtiovarainministeriön, Yleisradion, Suomen Kuntaliiton, Maaseutupolitiikan neuvoston ja Suomen Yrittäjien kanssa.  Oikeus- ja työministeri Jari Lindström jakoi oikeusministeriön Demokratiapalkinnon, jonka teemana oli kumppanuus sekä valtiovarainministeriön koordinoiman Suomen Avoimen hallinnon kumppanuusohjelman Demokratiatunnustuksen.


Enter kumppaneineen yleisöäänestyksen ykkönen
Yksi kolmesta Demokratiapalkinnon saajasta on yhteistyöverkosto  Yhteistyökumppanuus ikääntyneitä opastavien tietotekniikkatoimijoiden välillä. Verkosto voitti yleisöäänestyksellä annettavan palkinnon ylivoimaisesti. Valintaraati valitsi muut kaksi voittajaa: Kumppanuuskeskus Oulusta sekä DaisyLadies ry ja Muistola Turusta.
Demokratiatunnustuksen saivat Espoon keskuksen aluekehittämisryhmä sekä Rikosseuraamuslaitos.


Ikääntyneitä opastavien tietotekniikkatoimijoiden verkoston ydinryhmän muodostavat ENTER ry sekä Senioriverkko (Hely ry); LähiVerkko (Eläkeliitto ja EHYT ry), SeniorSurf (Vanhustyön keskusliitto) ja Verkosta virtaa! (Eläkkeensaajien keskusliitto).


Toimijoita yhdistää ikäihmisten vahva osallistuminen ja huomioiminen kaikessa toiminnassa ja kehittämisessä. Toiminnalla pyritään ehkäisemään ikäihmisten digisyrjäytymistä ja vahvistamaan digitaalista osallisuutta. Kumppanuus ulottuu yli erilaisten organisaatioiden, sillä verkoston osapuolet  tekevät yhteistyötä hankkeidensa kautta myös kuntatoimijoiden kuten kirjastojen, palvelutorien ja muiden opastuspaikkoja tarjoavien tahojen kanssa. 


Yhteistyö ei rajoitu maantieteellisesti  vain tietyille alueille, vaan on osittain valtakunnallista - esimerkkinä yhteiskumppanuuden osapuolet Ikäteknologiakeskus (Valli ry), Eloisa ikä-ohjelma (VTKL), ikäihmisten tietotekniikkayhdistykset Mukanetti, Savonetti, Joen Severi sekä Verkko ja vempaimet haltuun -hanke (Eläkeläiset ry).

Palkinto ei organisaation vaan sen jäsenten, toimijoiden

Demokratiapalkinto - se on suuri kunnianosoitus työlle, jota teemme suurelta osin vapaaehtoisvoimin.  Tämä on kiitos niille, jotka 20-vuotta sitten perustivat ENTER ry:n. He näkivät kauas halutessaan nostaa ikäihmiset mukaan tietoyhteiskuntaan, jota silloin rakennettiin Suomesssa erityisen voimallisesti .
Demokratiapalkinto on kiitos opastajille ja muille Enterissä sekä kumppaniyhdistyksissä ja hankkeissa toimiville vapaaehtoisille ja työntekijöille.  Palkinto kruunaa yhteistyön - tuskin verkostomme toimijoista mikään olisi saanut tätä tunnustusta yksin.