Ikinörtit Elisan Puhelinmuseossa

kuva Tapio Hietamäki

Elisan Puhelinmuseo osoitteessa Runeberginkatu 34 on enteriläisten vakituinen tutustumiskode ja aina se innostaa.  Kaksi 20 hengen ryhmää enteriläisiä pääsi tämän kevään opastetulle museokäynnille tutustumaan puhelimen ja viestinnän historiaan ja askeleisiin kohti digitalisaatiota.

Museon perustaminen sai alkunsa Elisan työntekijän aloitteesta, johon firman johto antoi myönteisen päätöksen. Niinpä kehityksen tieltä ei purettu kaikkia "relehuoneita", vaan onneksemme esille jätettiin runsas tekninen välineistö. Voimme yhä konkreettisesti nähdä, miten puhelimen välitystoiminnot siirtyivät oikeisiin kohteisiin, miten laskutussykäykset tallentuivat ja laskutus hoidettiin yksilöllisesti. Mielenkiintoista on myös, miten korjaustoiminta oli organisoitu.

kuva Tapio Hietamäki

Käynti alkoi filmiesityksellä, jonka jälkeen tutustuttiin museohuoneisiin. Niissä on mm. puhelimia eri vuosisadoilta,  fakseja ja"sentraalisantrakin" työssään käsivälitteisen keskuksen äärellä. Allekirjoittaneella on henkilökohtaista kokemusta käsivälitteisen keskuksen hoitamisesta 1950 ja 60 -luvuilla.

kuva Tapio Hietamäki

Esillä on myös mm. presidenttiemme Kekkosen, Koiviston ja Ahtisaaren puhelimet ja faxit. Pettymykseksemme NEITI AIKA ei ollutkaan kaunisneitokainen, jonka kanssa moni aikoinaan yritti sopia treffejä, vaantäysin tekninen automatisoitu paketti tai "luuranko".

On varsin mielenkiintoista, että puhelinverkon rakentamisessa ja viestinnän kehittämisessä Suomi on ollut kautta aikain maailman kärkimaiden joukossa. Elisan yhteistyökumppaneita ovat olleet Siemens ja Ericksson.

Oppainamme museossa olivat siellä "pienen ikänsä" töissä olleet ja nyt eläkkeellä olevat Eila-Marjatta Rapeli ja Erkki Reinikainen. He ovat innostuneita alasta ja se oma tietämys teki asiat kiinnostaviksi kuunnella. Jos et nyt päässyt syystä tai toisesta mukaan ja asia kiinnostaa, niin Puhelinmuseo on auki yleisölle aina marraskuussa ELISAN  (Liisan) päivänä.
Kohde on mielenkiintoinen ja näin ikäihmisen näkökulmasta voi vain ihmetellä tälläkin alalla kehitystä , jonka on päässyt itse elämään todeksi.

Anneli Sihvonen  enteriläinen

kuva Matti Antman

”Suomessa on aina osattu tehdä puhelimia eturintamassa ” , tämän opimme museovierailulla.
Joh. Wadenin puhelin oli ensimmäinen suomessa tehty ”luuri” … Nokia , Benefon  jatkoivat sitten perinnettä kuten alla olevat kuvat kertovat.  Matti Antman

kuvat Matti Antman

kuvat Juha Mäkeläinen

Käsitettävää tekniikkaa: HPY:n mekaaninen puhelinkeskus. Tässä sähkömoottorin pyörittämä signaaligeneraattori, joka tuottaa vapaa- ja varattu-äänet. (Ne on tuttuja lankapuhelimen käyttäjälle)
Myös numeron valinta näkyi konkreettisesti: ensimmäisen numeron pyöritys tällaisessa puhelimessa liikutti keskuksessa linjan valitsinta pystysuuntaan ja toinen pyöritti sitä. (Kolmas numero raksutti jossain kauempana)

Tällaiseen vastasin elämäni ensimmäiset "Mäkeläisellä"
Juha Mäkeläinen



Katso lisää historiatietoa: Elisa Kehityksen kärjessä

tekstit Anneli, Matti ja Juha