keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Podcastit eli verkossa julkaistut äänitallenteet

Olen ollut jo pitkään innokas Yle Areenan radio-ohjelmien kuuntelija. Kuuntelen ohjelmia sekä suorana että suoratoistona arkistosta. Minulla on Yle tunnus ja sen myötä olen luonut pitkän suosikkilistan.

Tarjontaa selaillessa huomasin, että joidenkin ohjelmien yhteydessä yhtenä vaihtoehtona on podcast.

 

En tiennyt, mistä oli kysymys, mutta onneksi Helmetin sivuilta asia selvisi:
Podcastit ovat verkossa julkaistuja äänitallenteita, joita verrataan usein radio-ohjelmiin, vaikka niitä ei lähetetä radiokanavilla. Lähettämisen sijaan podcastjaksot ladataan verkkoon, mistä kuuntelijat voivat ladata ne omalle laitteelleen tai kuunnella suoraan podcastin verkkosivulta silloin, kun heille sopii. Nykyään myös monia radio-ohjelmia tuodaan lähetyksen jälkeen podcastien tapaan verkkoon kuunneltavaksi ja ladattavaksi. Miltei kaikki podcastit ovat ilmaisia tai niistä on ilmainen versio saatavilla.

Podcastien julkaisutahti vaihtelee. Joistakin podcasteista julkaistaan useita jaksoja viikossa, toisista taas vain jakso kuussa tai muutama jakso vuodessa. Tyypillisintä on kuitenkin, että jaksoja tulee noin kerran viikossa tai kahdessa. Osa podcasteista on luonteeltaan jatkuvia, ja niistä tulee jaksoja melko tasaisesti ympäri vuoden. Toisissa podcasteissa taas on selkeitä tuotantokausia, jotka julkaistaan yleensä melko tiiviiseen tahtiin, ja tuotantokausien välissä pidetään julkaisutaukoa.
Puhelimestani löytyi valmiiksi asennettuna podcast-sovellus ja pienen ähräämisen jälkeen onnistuin lataamaan ensimmäisen äänitallenteeni – se taisi olla Politiikkaradio. Ohjelma tulee päivittäin Yle Puheessa päiväsaikaan. Koska olin vielä työelämässä, ei suoran lähetyksen kuuntelu ollut mahdollista, mutta nyt saatoin jo työmatkalla kuunnella viimeisimmän jakson.
Ensi kokeilujen jälkeen on podcast-valikoimani laajentunut huomattavasti. Vaikka olen pääasiassa tyytynyt Yle Areenan tarjontaan, on kuunneltavaa löytynyt yllin kyllin. Olen kiinnostunut politiikasta, historiasta, kulttuurista… Areenasta löytyy vanhoja kuunnelmasarjoja ja myös Ylen kirjaluentasarjat ovat kuunneltavissa ääniohjelmina.

Yle tunnuksen avulla olen tilannut kuukausittaisen Audio-Areena uutiskirjeen, josta saa lisää kuunteluvinkkejä.
Podcastit eroavat sekä suoratoiston arkistosta että yksittäisista ohjelmalatauksista siinä, että kunkin ohjelmasarjan voi tilata, jolloin uusin jakso tulee automaattisesti puhelimeen.
Kuuntelen podcasteja aina kun on tilaisuus: kotitöitä tehdessä, siivotessa, ruokaa laittaessa, lenkillä, bussissa, metrossa, junassa, matkoilla jne. Kotihommat tuntuvat sujuvan paremmin, kun on kiinnostavaa kuunneltavaa. Myös lenkille lähtö helpottuu, kun mukana on ”puheseuraa”.
Kun ohjelma on ladattu laitteeseen, ei kuuntelu edellytä nettiyhteyttä. Tämä on kätevää esimerkiksi junassa ja ennen kaikkea lentokoneessa.

Jos kiinnostuit podcasteista, alkuun pääsee vaikka Ylen ohjeilla Digitreenit podcast sekä Näin pääset alkuun.

Paula Kuusterä​ - Enterin opastaja​

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Liikkuva kuva kertoo enemmän

Visuaalisuuden merkitys viestinnässä kasvaa. Perinteisten leikattujen videoiden lisäksi kovassa nousussa ovat livevideot.  Sosiaalisen median ja verkkoviestinnän kouluttaja Piritta Seppälän mukaan videoiden tekemisen kynnys madaltuu entisestään ja järjestötoimintaa tuodaan esille itse tehdyillä, mutta laadukkailla videoilla. https://viestintapiritta.fi/jarjestosome-trendit-2018/
Myös Enterin viestintä pyrkii lisäämään liikkuvan kuvan käyttöä. Enterin vapaaehtoinen vertaisopastaja Tapio Hietamäki kertoo omista videokokemuksistaan, jotka liittyvät myös Enterin viestintään.


“Rekisteröidyin YouTubeen vuoden 2008 lopulla. Aluksi vain katselin kanavalla videoita. Vuonna 2010 osallistuin Helsingin työväenopiston videoeditointikurssille, jolla opetettiin editointia Adobe Premiere Elements-ohjelmalla. Ohjelman käyttö jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi kokeiluksi. Ensimmäisen videoni julkaisin YouTubessa seitsemän vuotta sitten. Tällä hetkellä YouTubessa on 125 lyhyttä videotani. Alkuajan videoharrastuksestani voit lukea blogistani .

Olen ollut mukana Enterin viestintäryhmässä vuoden 2012 alusta saakka. Kun perustin Enterille YouTube-tilin, kuvasin ja julkaisin YouTubessa muutamia videoita yhdistyksen toiminnasta. Kuvaaminen hiipui vähitellen, kun kaverikseni ei ryhtynyt muita innokkaita videoijia.

Videokuvauskurssi Enterin opastajille
Enterin opastustoiminnan laajentuessa on herätelty ideaa, että joistakin Enterin opastuspaikoista tehtäisiin opastustoimintaa mainostavat videot. Ajatus alkoi kantaa, kun Helsingin työväenopisto järjesti Enterin opastajille räätälöidyn videokurssin maaliskuussa 2018. Osanottajia kurssilla oli 14.

Ensimmäisenä kurssipäivänä käytiin läpi videokuvauksen käsitteitä ja hyviä käytäntöjä. Ohjeita saatiin sekä videokameralla että kännykkäkameralla kuvaamiseen. Osanottajat jaettiin 1-3 hengen ryhmiin, joita tuli kaikkiaan 8. Kukin ryhmä sai valita jonkin Enterin opastuspaikoista. Oman ryhmäni tehtävänä oli kuvata video Enterin opastuksesta Kampin palvelukeskuksessa, jossa itsekin toimin opastajana.

Kuvaan iPhone 7 Plus-kännykälläni. Kun otin ensimmäisen otoksen ulkona Kampin palvelukeskuksen sisäänkäynnistä, oli melko tuulista. Tuulen suhina tuli voimakkaana videolle, mutta editoimalla suhinan saa pois. Käyttämälläni iMovie-editointiohjelmalla on mahdollista myös lisätä äänitys jälkikäteen videolle.

Toisena kurssipäivänä katsottiin yksi Yle Areenan video opetusmielessä. Lisäksi tarkasteltiin ryhmien videoimia koeotoksia ja saatiin ohjeita, miten videoita voisi parantaa.
Kolmantena kurssipäivänä katsottiin ryhmien kuvaamia video-otoksia. Muutamat ryhmät olivat jo editoineet videoitaan.  Saimme ohjeita, miten videoita voitaisiin vielä parantaa.

Neljäntenä eli viimeisenä kurssipäivänä opettaja esitteli lyhyesti Movie maker-ohjelmaa, jolla voi editoida videoita Windows-ympäristössä. Osa ryhmistä käytti editointiin Applen iMovie-ohjelmaa. Alun perin kurssiin ei pitänyt sisältyä videoeditointia, mutta osanottajat olivat sen verran innokkaita, että moni ryhmä oli tehnyt melkein valmiin videon. Videoita paranneltiin ja kolme ryhmää sai videonsa täysin valmiiksi.



    Helsingin työväenopiston tietoisku videokuvauksesta Applen laitteilla
    Helsingin työväenopisto järjestää ilmaisia tietoiskuja erilaisista aiheista. Osallistuin 1,5 tunnin tietoiskuun, jossa käsiteltiin videokuvausta ja -editointia Applen laitteilla.
    Videokuvausohjelmista olivat esillä iPhonen ja iPadin oma kameraohjelma sekä FILMIC Pro-ohjelma, jossa on enemmän säätömahdollisuuksia kuin laitteen omassa kameraohjelmassa.

    Videoeditointia voi suorittaa esim. iMovie-ohjelmalla sekä LumaFusion-ohjelmalla, jossa on enemmän ominaisuuksia kuin iMoviessa. Äänen käsittelyyn sopivat esim. Ferrite- ja Motiv Audio-ohjelmat. Eniten aikaa käytettiin iMovie-ohjelmaan tutustumiseen, joka on melko helppokäyttöinen ohjelma.

    Videoleikkauksen workshop
    Videointikurssin osallistujat innostuivat aiheesta niin, että Helsingin työväenopisto järjestää Enterin vertaisopastajille räätälöidyn videoleikkauksen workshopin huhtikuulla 2018.
    Olemme toiveikkaita, että tulevaisuudessa meillä on yhä useampia videoesittelyitä Enterin opastustoiminnasta sekä opastuspaikoista.

    Enter viestintä - Tapio Hietamäki

    sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

    Keskustelua tietoturvasta - Osa 1 Tietokonevirukset


    Tietoturva on usein mystinen ja jopa pelottavakin aihe tavalliselle käyttäjälle eikä välttämättä sen helpompi edistyneemmällekään käyttäjälle lukuun ottamatta asiaan perusteellisesti vihkiytyneitä asiantuntijoita. Miten sitten puhua tietoturvasta yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi? Tässä on esimerkkejä keskusteluista, joita usein käydään Enterin opastuksissa.


    Hei! Minulla on tällainen uusi Windows läppäri, jossa on Windows 10. Minkälainen virusohjelma siihen pitäisi hankkia?

    Paras olisi tietysti, jos et siihen hankkisi mitään viruksia, vaan käytät virusturvaa. Vaikka et olekaan hankkinut erillistä virusturvaohjelmaa, niin Windows 10 sisältää oman virusturvan nimeltään Windows Defender. Windows Defender on automaattisesti käytössä, jos et asenna muuta virusturvaa. Testien mukaan Defender on aivan riittävän hyvä useimmille käyttäjille. Ammattimaiseen tai runsaaseen nettikäyttöön kannattaa hankkia sitten maksullinen virusturva.

    Entäs muut laitteet, tarvitsenko niihin virusturvaa?
     
    Kyllä tarvitset. Android-puhelimeen ja -tablettiin kannattaa ehdottomasti asentaa ainakin jokin ilmainen virusturva. Maksullisella pääset eroon ilmoituksista, mutta parempaa turvaa ne eivät puhelimeen tarjoa. Android on viruksille nykyään helpompi kohde kuin Windows. Myös Mac- tietokone kannattaa suojata virusturvalla, vaikka sinne ei kovin paljon viruksia löydykään. Eipä sitten ainakaan levitä niitä kavereilleen. iPhoneen tai iPadiin ei mitään tietoturvaa kuitenkaan kannata hankkia. Niihin oikeaa virusturvaa ei voi asentaa, eipä niihin ole viruksiakaan.

    Virusohjelma ja virusturvasta. Mikä se virus oikein on?

    Tietokoneviruksia kutsutaan myös haittaohjelmiksi, jotka nimensä mukaisesti aiheuttavat ongelmia tietokoneelle tai vähintään käyttäjälle. Ensimmäiset tietokonevirukset vain kiusasivat käyttäjiä keskeyttämällä tai estämällä tietokoneen normaalin käytön. Sittemmin rikolliset löysivät virukset ja alkoivat käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa. Viruksilla rikolliset ovat aiheuttaneet pitkiä sähkökatkoksia USA:ssa, lamauttaneet sairaaloita Englannissa, mutta myös saaneet suuria summia yksityishenkilöiltä. Virukset voivat vakoilla käyttäjää lukemalla tietoja koneelta tai jopa näppäimistön käyttöä, ja saada siten haltuunsa salasanoja ja vaikkapa pankkitietoja. Viruksia hyödyntämällä voivat rikolliset huijata käyttäjää pankkimaksuissa siirtämään rahaa rikollisen tilille, vaikka käyttäjä luulee maksavansa normaalisti laskua saajan tilille. Uusimpana rikoksen muotona ovat tulleet tietojen lukitukset. Rikolliset lukitsevat kuvat ja dokumentit, ja sitten vaativat lunnaita tietojen uudelleen avaamiseksi.

    Mutta mistä ne virukset oikein tulevat?

    Tietokonevirukset ovat ohjelmia. Ohjelma pitää hakea, asentaa ja sitten vielä käynnistää, jotta se pääsee tekemään mitä sen on tarkoitettu tekevän. Kukaan ei kuitenkaan noita viruksia tarkoituksella asenna, paitsi niiden tutkijat, jotka tekevät asennuksen suojatussa laboratoriossa. Virusten asennukseen käytetään hyväksi tietokoneissa olevia virheitä. Näitä virheitä on kaikissa tietokoneohjelmissa, ja siten virukset voivat tulla tietokoneeseen kuvien, sähköpostin, nettisivujen tai joskus ujutettuna ihan asiallisten ohjelmienkin mukana. Ihan itsestään ne eivät kuitenkaan tartu. Mutta siksipä me varoitamme avaamasta liitteitä tuntemattomista sähköpostiosoitteista ja klikkaamasta outojen sähköpostien linkkejä tai nappuloita. Kannattaa varoa myös esimerkiksi Facebookin pelejä ja testejä. Toisaalta me myös muistutamme päivitysten asentamisen tarpeellisuudesta, koska nuo päivitykset korjaavat juuri noita virheitä, joiden kautta virukset voivat laitteisiin tulla.

    Mitä se virusturva sitten tekee?

    Virusturva tutkii kaikki tiedot, mitä tietokoneeseen tulee etsimällä niistä merkkejä tunnetuista viruksista ja estämällä viruksen asentumisen, jos sellainen löytyy. Koska löytäminen perustuu viruksen tuntemiseen, eivät kaikki virukset välttämättä löydy. Jotkut maksulliset virusturvat päivittävät kuvauksiaan useita kertoja päivässä, ja näin löytävät enemmän viruksia. Virusturvat myös tarkkailevat laitteen toimintaa ja estävät epäilyttävät toiminnat, kuten jo asennettujen ohjelmien muokkaamisen rikolliseen tarkoitukseen. Maksullisissa virusturvissa löytyy lisäominaisuuksina vaikkapa pankkiyhteyksien turvaaminen, dokumenttien ja kuvien suojaus tai nettiosoitteiden turvallisuustarkistukset.

    Tämä tällä kertaa tietoturvasta ja viruksista. Seuraavilla kerroilla kerron lisää turvallisesta netinkäytöstä, kirjautumisista ja salasanoista. Tuo kaikki on tarpeellista tietoa, koska virusturvat eivät voi mitenkään suojella käyttäjää kaikilta mahdollisilta netin vaaroilta.


    Esa Martonen
    Enterin vertaisopastaja

    Lisää materiaalia tietoturva-aiheesta löydät mm. Enterin Opiskele itse -sivustolta, jossa on myös tuore opas Tietoturva - Enterin suositukset eri laiteympäristöille.

    tiistai 3. huhtikuuta 2018

    Terveyskylästä ensiapua terveysongelmiin

    Terveys kiinnostaa ja netti on tulvillaan tietoa, mutta voiko googlaamalla löydettyyn tietoon luottaa? Kriittinen suhtautuminen netin tarjontaan on enemmän kuin suositeltavaa. 

    Yksi luotettava ja varsin selkeästi rakennettu terveystietopalvelu löytyy osoitteesta www.terveyskyla.fi
     

    Suomalainen Terveyskylä on sairaanhoidon huippuasiantuntijoiden kehittämä ja ylläpitämä käyttäjälle ilmainen palvelu. Projekti saa rahoituksensa sosiaali- ja terveysministeriöiltä. Mukana hanketta kehittämässä ovat Suomen kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit.

    Terveyskylä koostuu ”taloista”, joita on jo yli 20 ja lisää rakennetaan kovalla vauhdilla. Itse olen mukana kommentoimassa loppukesästä avattavaa ikäihmisille suunnattua taloa. Toki moni jo ”rakennetuista” taloista tarjoaa tietoa ja apua kaikenikäisille. Terveyskylästä löytyy esimerkiksi seuraavan nimisiä taloja: Lääketalo, Niveltalo, Reumatalo, Kuntoutumistalo jne.

    Terveyskylästä löytyy myös kirjautumisen takana olevia omahoitopalveluita, mutta näihin tarvitaan lääkärin lähete.

    Kaikkien talojen rakenne ja visuaalinen ilme on yhtenevä, joten pienen tutustumisen jälkeen Terveyskylä on varsin helppokulkuinen ja selkeä. Kaikkiin tekstisivuihin aukeaa myös mahdollisuus kuunnella sivun sisältö. Kylä toimii kaikilla älylaitteilla kännykästä pöytäkoneisiin.

    Tekstimuotoisen sisällön lisäksi taloista löytyy erilaisia testejä kuten vaikka Lääketalon tietovisa: Tulevatko vastauksesi kuin apteekin hyllyltä?

    Käy kylässä: www.terveyskyla.fi

    Ari Nässi - Enterin opastaja

    perjantai 23. maaliskuuta 2018

    Päivi mukaan Enterin tiimiin


    Hei kaikille!
    Olen Enterin uusi projektisuunnittelija Päivi Savolainen. Aloitin Tiinan ja Ninan seurana toimistolla 6.3. tarkoituksenani laajentaa Enterin opastustoimintaa etenkin Keski-Uudenmaan alueella. Olen tähän mennessä näkemäni perusteella todella vaikuttunut Enterin vapaaehtoisten osaamisesta ja sitoutuneisuudesta, joten lähden innolla opastustoimintaa vahvistamaan. On hienoa päästä mukaan iloiseen ja aktiiviseen verkostoonne!

    Senioritoiminnan maailma on minulle monilta osin uutta, vaikka aiempi taustani jonkin verran työhöni Enterissä kytkeytyykin. Koulutukseltani olen sosiaalipolitiikkaa pääaineena lukenut VTM. Työkokemukseni puolestaan tulee kaupunginosatoiminnan koordinoinnin puolelta, sillä työskentelin vuosina 2007-2017 helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten kattojärjestössä (Helka ry) viestintä- ja projektivastaavana. Vapaaehtoisverkostojen kanssa toimiminen on minulle hyvin tuttua tältä ajalta, samoin järjestötyön mielenkiintoisuus ja monimuotoisuus. Vuosien varrella tutustuin moniin vapaaehtoisina toimiviin ikäihmisiin ja pistin merkille heidän monipuolisen aktiivisuutensa ja asiantuntemuksensa, joten yhtymäkohtia nykyiseen toimeen löytyy sitäkin kautta.

    Vapaa-ajalla itseni touhukkaana pitää juuri kolme vuotta täyttänyt vilkas ja valloittava tyttäreni, jonka johdosta asuinalueemme Leppävaaran leikkipuistot ja -paikat ovat tulleet minulle ja miehelleni hyvin tutuiksi. Lapsiperhe-elämän vastapainoksi onkin hauska päästä viettämään aikaa Enterin erilaisista asioista kokemusta omaavien senioreiden kanssa.

    Kuulen mielelläni kaikenlaista infoa ja tarinoita Enterin opastajien, jäsenten ja yhteistyökumppaneiden monimuotoisesta toiminnasta, joten tulkaa ihmeessä tutustumaan ja juttelemaan tavatessamme!

    Päivi Savolainen, ENTER ry
    paivi.savolainen(at)entersenior.fi

    perjantai 16. maaliskuuta 2018

    Apuja tietotekniikan hankintaan


    Enter on jo useamman vuoden julkaissut ohjeita tietotekniikkalaitteiden hankintaan. Työryhmämme Heikki Aulio, Jukka Hanhinen, Tuulikki Paturi ja Jukka Tamminen on ajantasaistanut tämän materiaalin nimeltään Seniorin opas tietokoneen, tabletin ja älypuhelimien hankintaan.
    https://www.entersenior.fi/@Bin/2754621/Valintaopas_ver26022108.pdf

    Asia sinänsä ei ole paljoa muuttunut parin vuoden aikana. Lähtökohtina säilyvät:
    1) hanki tarpeeseen 2) mieti käyttötilanteiden vaatimuksia.

    Viime aikoina älypuhelinten osuus kaikista laitteista on nopeasti lisääntynyt ja nämä laitteet ovat kehittyneet todella paljon. Parhaiden puhelinten ominaisuudet ja toiminnallisuus ovat nykyään häikäiseviä. Varsinkin kamerat, kuvankäsittely ja tallennus ovat kehittyneet ja ne ohittavat suorituskyvyltään jo pokkarikamerat. Kehitystä on tapahtunut sekä huippumalleissa että keskihintaisissa. Kovin edullista älypuhelinta ei kannata ilman pakottavia syitä hankkia, sillä niiden käyttöä varjostavat monenlaiset pulmat ja rajoitteet.

    Puhelinten rinnalla myös tabletit ovat vieneet tilaa kannettavilta tietokoneilta. Opastettavieni pohtiessa, mihin he tietokonetta oikein tarvitsevat, olen vastannut: Jos ei tee monimutkaisia tehoa vaativia asioita - kuten pelaa tehoa vaativia graafisesti näyttäviä pelejä, editoi pitkiä videoita tai tee vaativaa kuvanmuokkausta - tabletilla voi tehdä saman kuin tietokoneella. Pitkien tekstien - kuten tämän - kirjoittamiseen on hyvä olla näppäimistö, mutta tabletteihin saa Bluetooth-näppäimistöjä. Nykyaikaisia monitoimikirjoittimia voi käyttää myös langattomasti pilvikirjoittimina tai suoraan Wifin tai Bluetoothin kautta Direct-kirjoittimina. Tämä vaatii kuitenkin hiukan enemmän asiaan perehtymistä kuin kaapelilla liitetty kirjoitin, mutta tehtävä ei ole ylivoimainen.

    Käytä laitehankinnassa apuna opastamme Seniorin opas tietokoneen, tabletin ja älypuhelimien hankintaan ja vinkkaa siitä muillekin.

    Jukka Tamminen
    - Enterin opastaja

    Jos tarvitset opastusta laitteiden käytön oppimiseen ja sähköiseen asiointiin tai haluat keskustella laitteenvalinnasta, ENTER ry:n verkkosivuilta www.entersenior.fi löydät tiedot opastuspaikoistamme. Sivustolla on myös osio Opiskele itse, joka on suunniteltu tukemaan senioreiden itsenäistä tietotekniikkaan ja sähköiseen asiointiin tutustumista.

    lauantai 10. maaliskuuta 2018

    Esittelyssä: Opastuspaikka Kampin palvelukeskus

    Kampin palvelukeskus on yksi Enterin opastuspaikka, jossa annetaan kännykkä- ja tablettiopastusta.   Opastukseen otetaan kerralla maksimissaan noin 12 - 14 opastettavaa.

    Sijainti ja aukiolajat

    Kampin palvelukeskus sijaitsee Helsingin keskustassa osoitteessa Salomonkatu 21 B. Palvelukeskus on auki maanantaista perjantaihin klo 8.00 – 20.00. Viikonloppuisin se on suljettu. Tämä on yksi Enterin lukuisista opastuspaikoista Uudellamaalla.


    Opastusajat ja ilmoittautuminen

    Opastusta annetaan nykyisin tammi - toukokuussa ja syys - joulukuussa tiistaisin klo 10.00 – 11.30. Opastusta ei ole kuitenkaan kuukauden viimeisenä tiistaina.

    Opastettavien pitää ilmoittautua opastuksiin etukäteen joko paikan päällä neuvonnassa (INFO) tai puhelimella numeroon 09 310 44513. Ilmoittautumisen yhteydessä pitää antaa nimi, opastettavan puhelimen/tabletin merkki ja malli sekä oma puhelinnumero.

    Kampin palvelukeskuksessa on parina viime vuonna ollut opastusta myös kesä- ja elokuussa. Myös ensi kesänä on opastusta. Näihin opastuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.


    Lea Grönlund on toiminut jo useita vuosia innostuneesti Kampin kännykkä- ja tablettiopastuksen vetäjänä. Hän ilmoittaa opastajille sähköpostilla etukäteen opastettavaksi tulevien henkilöiden nimet ja mitä laitteita heillä on. Opastajat ilmoittavat Doodle-ohjelmalla, ketkä ovat tulossa opastajiksi. Yleensä käy niin, että opastettavia ja opastajia on yhtä paljon paikalla. Viime aikoina on käynyt muutaman kerran niinkin, että opastajia on ollut enemmän kuin opastettavia.

    Opastus

    Opastuksen alussa sekä opastettavat että opastajat kokoontuvat yläkerran kerhohuone Broidiin. Lea pitää lyhyen aloitustilaisuuden, jossa hän kertoo hieman Enterin toiminnasta ja määrittää opastaja- opastettava -parit. Opastettavat voivat ilmoittautuessaan esittää myös toiveensa opastajasta. Yleensä jokainen opastettava saa henkilökohtaisen opastajan 1,5 tunnin ajaksi.


    Kun opastusparit on muodostettu, aloitetaan opastus joko yläkerran aulassa tai Broidissa.

    Opastajien kokous

    Opastuksen jälkeen on vielä opastajien kokous klo 11.30 - 13.00, jossa käsitellään opastuksessa esiin tulleita asioita, ongelmia ja oivalluksia.Tarja Toiviainen on jo usean vuoden ajan pitänyt ansiokkaasti kirjaa opastuksessa esiin tulleista asioista. Kokouksen jälkeen hän julkaisee Facebookin  suljetussa Enterin opastajat-ryhmässä yhteenvedon, jolloin siitä voivat oppia kaikki Enterin opastajat.

    Tapsa Hietamäki – Enterin opastaja


    Ps. Katso tietoa myös Enterin muista opastuspaikoista