perjantai 22. syyskuuta 2017

Vapaaehtoisten selkeä Suomi - vertaisopastajien valtakunnallinen tapaaminen Tampereella 16.-17.9.2017


Suomessa toimii useita organisaatioita, jotka järjestävät senioreille opastusta tietotekniikan ja digipalveluiden käytössä. Itse opastaminen tapahtuu kuitenkin monesti pienissä porukoissa, joskus jopa aivan yksin, joten on tärkeä saada vertaistukea ja toisaalta huolehtia vapaaehtoisten jaksamisesta. Toisten samaa “työtä” tekevien tapaaminen ja ajatusten vaihto on erittäin tärkeää.

Maassamme toimivien tietotekniikkayhdistysten vertaisopastajat kohtasivat viikonvaihteessa Tampereella, kun ATK Seniorit Mukanetti ry oli kutsujavuorossa viidettä kertaa järjestettävälle valtakunnalliselle tapahtumalle. Tampereelle saapui yhteensä noin 60 seniori-ikäistä opastajaa, tuutoria tai opastuksen organisoijaa. Edustettuina olivat Uudeltamaalta ENTER ry, Pohjois-Savon alueelta  Savonetti ry, Pohjois-Karjalasta  Joen Severi ry, Jyväskylästä  Ikääntyvien yliopisto ja Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta.

Tutustuimme kaksipäiväisessä tapahtumassa isäntäkaupunki Tampereen historiaan ja  kaupungin kehittymiseen. Pohdimme tietotekniikkaopastuksen tarpeellisuutta, selkokieltä ja vapaaehtoisen onnellisuutta. Aika moninaista tuntuu olevan vapaaehtoisen tietotekniikkaopastajan elämä! Pääsimme myös tutustumaan kansainvälisiin kansantansseihin ja arvuuttelemaan niiden alkuperää.


Selkokielisyys oli valittu tapaamisen pääohjelmanumeroksi - ja se kiinnostikin osallistujia kovasti. Monen keskivertoikäihmisen mielestä uusiin tietoteknisiin laitteisiin tutustuminen tuntuu hankalalta jo siitä syystä, että termit ja käsitteet ovat itselle täysin vieraita. Opastajana toimiva henkilö voi tuntua syntyneen älylaite kädessään, jolloin monet asiat ovat itsestään selvyyksiä. Vertaisopastajuuden ydin on siinä, että oppijan ja ohjaajan roolissa olevilla ihmisillä on jokin yhdistävä tekijä, esim. ikä. Kun seniori opastaa toista senioria, puheen tahti ja puhuttu kieli on todennäköisesti toisille ymmärrettävämpää.

Senioritkin tarvitsevat vinkkejä selkokielisyydestä, varsinkin jos tehdään kirjallisia ohjeita. Harjoittelimme pienryhmissä selkokielisten ohjeiden tekemistä - ja paljon sitä joutui miettimään sanavalintojaan, jotta asia tulisi ymmärretyksi. Loogisuutta tarvitaan termien valintaan! Ja kuvat havainnollistamaan kirjoitettuja ohjeita. Osion vetäjä Petri Ilmonen sai paljon kiitosta esiintymisestään, neuvoistaan ja selväsanaisuudestaan.

Vaikka ohjelma oli mainio, viikonlopun parasta antia olivat väliajoilla muiden yhdistysten opastajien kanssa käydyt keskustelut. Miten erilaisia toimintatapoja löytyykään -  toisaalta miten samanlaisten ongelmien kanssa ihmiset painiskelevat, asuinpaikasta riippumatta. Mutta oppimistapoja on niin monenlaisia, että hyvä opastaja kuuntelee aina hetken aikaa opastettavan sanomaa ja ajatusmaailmaa, ennen kuin valitsee lähestymistavan kulloiseenkin tilanteeseen. Kokemusten jakaminen näistä oli ensiarvoisen tärkeää!

Opastustoiminnan tarpeen kiteytti hyvin eräs Mukanetin vertaisopastajista:
”Jokin aika sitten aloimme pohtia, tarvitaanko enää opastustoimintaa senioreille, kun kaikki henkilöt jo ovat työelämässään käyttäneet tietokoneita. Sitten tulivat tablettilaitteet ja älypuhelimet, joten opastustoiminnalle näyttää taas olevan pitkä tulevaisuus edessään.”
Eräs osallistuja kuvaili vertaisopastajia myös vertaisihmettelijöiksi, aika osuva nimitys!

Tapahtumaterveiset kirjoittivat
Ilkka Veuro, Tiina Etelämäki ja Nina Ziessler
ENTER ry
kuvat Mukanetti ry

perjantai 15. syyskuuta 2017

Syksyinen kesä, iPad ja kunto



Toivottelin kevään Ikinörtti-jutussani ”Liukasta nettikesää kaikille”.  Nytpä pohdin hieman, miten kulunut sateinen kesä - tai pikemminkin kesän kestänyt syksy - on omalta osaltani mennyt.

Ulos ei ole tehnyt mieli, kun sade, tuuli ja kohtuuton viileys ovat sotkeneet ulkoelämän nautinnot. Normikesänä olen pitänyt tapanani askarrella ulkona erilaisten puutöiden parissa. Ja  kesähommiin on kuulunut hieman kalastamista ja erilaisia tontin ja rakennusten hoitotöitä. Tänä kesänä on ulkona paleltu ja sisällä hikoiltu uunin lämmössä.

Mutta mitä sitten olen tehnyt?
No tietenkin käyttänyt
iPadia 24/7 (noin kuuluu nykyään kirjata kun tekee jotain hommaa paljon). Aamulla silmät avattuani hamuan iPadin käsiini ja lataan Itä-Savon ja Helsingin Sanomat. Sitten alkaa lukeminen, joka jatkuu aamupuuron ja -kahvin ajan ja pidemmällekin, niin kauan kuin päivän lehdissä riittää luettavaa. Lisäksi lukuhommiin kuuluu muutamia aikakausilehtiäkin.

Lehtien jälkeen pitää selvittää merentakaisen päämiehen ja muiden tahojen twiitit sekä parinkymmenen FB-ryhmän päivitykset. Lisäksi pitää tutkia Yle Areena, Katsomo ja YouTube. Jos niiltä on jäänyt aikaa, on pitänyt turvautua iPadilla oleviin Elisa Kirjan n. 100 kirjaan. Jos taas iPadillä ei ole riittänyt annettavaa päivään, ovat tukena olleet Elisa Viihteen tallennukset. Kiireimmillä hetkillä niiden läpikäyntiin on auttanut kolminkertainen katselunopeus.

Viime viikonlopulla Elisa Kirja järjesti minulle merkittäviä henkisiä traumoja. Olin ostanut julkaisupäivänä laitteelleni Millenium-sarjan viimeisen teoksen ”Tyttö joka etsi varjoaan”. Olin ahminut heti ensimmäisenä päivänä kirjan ensimmäiset 250 sivua ja jättänyt viikonloppua varten loput sivut. Asettauduttuani lukemaan ei kirja avautunutkaan. Luulin ensin vian olevan laitteessani, kunnes luin Elisan ilmoituksista, että ongelma olikin Elisan päässä.  En halua tässä kerrata, mitä sanoja käytin tuolloin havaitessani ettei loppuratkaisut selviäisikään viikonlopun aikana. Elisa Kirja käyttäytyi kuitenkin mallikkaan asiakaslähtöisesti antamalla hyvityksenä ladattavaksi ilmaisen kirjan. Tuota minä sanoisin asiakaspalveluksi!

Eli kesäni on mennyt niskat kumarassa! Liian harvoin olen muistanut oikoa selkääni ja hieroa niskaani. Sitäkin useammin olen säätänyt iPadin kirkkautta kun silmiini on alkanut koskea. Otaksun, että kotikonnuille palattuani seuraaviin toimenpiteisiini kuuluvat erilaiset kuntoiluharrastukset. Jalat, selkä, niska, kädet, pää, jne. kaipaavat kunnon kohentamista. Ja paljon! Mahanseudun lisäpyöristymistä en edes tässä kehtaa mainita.

Onko siis tietolaitteiden käyttö haitallista vai hyödyllistä?
No totta kai on ja ei!
On tärkeää havaita, että hyöty menee ihmisellä ensisijaisesti aivoihin ja kaikki muut osat jäävät hyötyä paitsi. Nyt en huomioi jumppasovellusten vaikutusta.

Eli, niin mukavaa ja hyödyllistä kun tietolaitteita onkin käyttää, on syytä muistaa huolehtia myös ruumiinkunnosta! Tarvan sanoin: ”Ylös, ulos ja lenkille!”

Tietokuntoterveisin,
Markku Ukonaho - Enterin opastaja



torstai 7. syyskuuta 2017

Enterille uusia opastuspaikkoja Espooseen

Enterin tietotekniikkaopastukset pyörähtävät syyskuun myötä käyntiin ja kesätauon vetristämät vapaaehtoisemme puhkuvat jälleen intoa päästessään auttamaan ja rohkaisemaan senioriväkeä älylaitteiden, tietotekniikan ja sähköisten palveluiden käytössä. Enterin vapaaehtoisia vertaisopastajia tapaa tänä syksynä jo 60 opastuspaikassa täällä Uudenmaan alueella - kirjastoissa ja palvelukeskuksissa.
Digiasioiden ottaessa yhteiskuntaamme isoin harppauksin haltuunsa etenkin ikäihmiset tarvitsevat apua ja rohkaisua sen harjoitteluun. Vaikka monet sähköiset palvelut on luotu helpottamaan arkeamme, ei riitä, että sanotaan “Ryhtykää käyttämäään sovelluksia”. Täytyy ensin osata käyttää niitä laitteita - täytyy oppia jotain älylaitteiden logiikasta, edes jotain internetin ja tiedonjaon perusperiaatteista, nykymediasta, mediakriittisyydestä sekä ennen kaikkea oppia luottamaan omiin taitoihinsa. Näitä taitoja oppii vain harjoittelemalla ja siihen Enterin opastuksissa pyritään rohkaisemaan. Me uskomme kiireettömään, opastettavan tahdissa etenevään opastukseen.

Meidän onneksemme on myös niitä senioreita, jotka hallitsevat edes osaa tästä kakusta ja ovat valmiina auttamaan. Heitä me Enterissä kutsumme vapaaehtoisiksi vertaisopastajiksi

Viimeisen vuoden aikana toimintaamme on liittynyt useita espoolaisia vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita ja kevään aikana kävimme neuvotteluja uusista opastuspisteistä Espoonlahden kirjastoihin. Iloksemme voimme nyt kertoa, että tänä syksynä saamme toimintaamme mukaan yhteensä kolme uutta espoolaista opastuspaikkaa: Soukan, Nöykkiön ja Kauklahden kirjastot.
Nöykkiön, Soukan ja Kauklahden kirjastot
Tietotekniikkaopastus sulautuu erinomaisesti kirjastoympäristöön. Monipuolisten lainausmahdollisuuksien lisäksi kirjastot ovat erinomainen kohtaamispaikka. Kirjastoissa järjestetään kasvavassa määrin erilaisia kerhoja - lukupiiriä, peli-iltaa, värityshetkiä, kielikerhoja jne.  

 Opastajat Matti ja Olli Kauklahden kirjastossa

Harri, Jouko ja Hannu opastamassa Soukan kirjastossa
Enter sai jälleen lämpimän vastaanoton Espoonlahden kirjastolta, kun ilmoitin että meillä olisi sopivia vapaaehtoisia tämän alueen kirjastoihin. Soukan kirjasto on jo aiemmin järjestänyt hurjan suosion saanutta mobiililaitekerhoa. Ryhmässä oppiminen ei kuitenkaan sovellu kaikillle, joten nyt heillä on tarjota myös henkilökohtaista Enter-opastusta.


Nyt vain jännitämme miten palvelumme löydetään ja otetaan asiakkaiden keskuudessa vastaan. Opastuksia löytyy sekä ajanvaraukselle että ilman. Vaikka oma asiasi olisi pieni, on ajanvarauksessa se etu, että opastukseen voidaan taata mahdollisimman kiireetön ja rauhallinen ilmapiiri. Ja voihan olla, että jotain muutakin kiinnostavaa sen oman laitteen käyttömahdollisuuksista löytyy!


Ikinörtti heittää lukijoilleen haasteen: vinkkaa kiireettömistä Enter-opastuksista jollekin lähipiirissäsi - tai tule itse!
Kaikki opastuspaikat löytyvät tä
ältä:
https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/
Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

tiistai 29. elokuuta 2017

Opastajat Hesarilla



Enterin toimintakausi sai mielenkiintoisen alun, kun Helsingin Sanomat kutsui opastajamme vierailulle Sanomataloon. Meitä osallistuikin yli 70, sillä tässä oli tilaisuus myös tavata kollegoja. Suuri osallistujamäärä ja täsmällisyytemme tekivät vaikutuksen isäntiin.

Enteriläiset olivat kovin kiinnostuneita Hesarin toimintatavoista, arvoista ja näkökulmista uutismaailmaan, joita päätoimittaja, pitkän linjan uutismies Antero Mukka valotti mielenkiintoisella tavalla.
Kuulimme Helsingin Sanomien sisällön painopisteistä sekä digitalisaation vaikutuksesta lehden tekoon, markkinoihin ja jakeluun. Esillä olivat Hesarin tutut versiot; printtilehti, digitaalinen Päivän lehti ja sen Näköispainos. Oli mielenkiintoista kuulla verkossa julkaistavan myös paljon sellaista sisältöä, joka ei tule painettuun lehteen. Lukijat ovat valmiita maksamaan hyvästä, laadukkaasta sisällöstä - siksi on perusteltua, että HS Digi on maksullinen, eli että palvelua voi lukea veloituksetta vain tiettyyn käyttörajaan saakka. 

Hesarin julkaisuja ovat myös HS Extra, HS Viikko, HS Metro, Teema, Nyt ja Kuukausiliite.  Vastikään avattu HS Aikakone on vaikuttava palvelu, jossa voi lukea esimerkiksi 25, 50 tai 100 vuotta sitten julkaistuja näköislehtiä. Digi-tilaaja voi siis selailla vanhoja Hesareita vuosilta 1904–1997. 

Enteriläiset esittivät kriittisiäkin kysymyksiä, mutta kaikesta välittyi, miten tärkeä Hesari on meille. Jotkut vaativat printtilehden, kun taas toiset lukevat digiä.  Digilehden eri versioihin perheenjäsenillä voi olla omat mieltymyksensä. Sivuttiin myös klikkijournalismia, valemedioita ja sitä, että huhut ottavat vallan, jos todenperäistä tietoa ei ole saatavilla nopeasti. Oli ilahduttavaa kuulla, että Hesarin lukijat lataavat eniten laajoja ja huolellisesti toimitettuja artikkeleita ja reportaaseja, joissa on perusteltu näkökulma. Päätoimittaja Mukan puheesta jäi päällimmäiseksi mieleen se, että Hesari haluaa ylläpitää laadukasta journalismia. Se ei voi eikä halua tarjota luettavaa pelkästään epäkohdista ja ahdistavista asioista, vaan lukijan pitää saada myös kulttuuria, iloa ja toivoa. Lehti haluaa jakaa tietoa monipuolisesti ja kertoa onnistumisista. 

Enterin vertaisopastuksissa kysellään jatkuvasti enemmän erilaisista digipalveluista, neuvoja sovellusten käyttöön ja palveluiden sisällöistä. Näillä eväillä osaamme kertoa taas enemmän HS Digistäkin.
 
Kiitos Hesari mediataito-sykäyksestä!


Ja kiitos, että saimme katsoa Helsinkiä 9. kerroksen korkeudesta! 
Enter viestintä - Aulikki ja Nina

torstai 13. heinäkuuta 2017

Uusittu Suomi.fi starttasi sähäkästi

Suomi.fi toimii.
Suomi.fi-verkkopalvelu näkyy loppukesän ja syksyn aikana mediassa monilla kanavilla. Se tulee nopeasti osaksi arkeamme ja asiointiamme.

Suomi.fi esittäytyi Porin SuomiAreenan Kansalaistorilla omalla osastollaan.
Suuri ohjelmateltta täyttyi kiinnostuneista, kun palvelusta keskusteltiin teemalla "Suomi on jo ihan digi-digi – Pitääkö olla huolissaan?"

Paneelin tallenteestakin välittyy aurinkoinen ja iloinen tunnelma, johon vaikutti merkittävästi tilaisuuden juontaja Kirsi Alm-Siiran valoisa ja sujuva esiintyminen.
Otsikon perusteella pelotti turhaan, että keskustelu olisi täyttä hupia. Keskustelijoiksi oli onnistuttu valitsemaan henkilöt, joilla on aiheesta sanottavaa, ei turhia fraaseja vaan yllätäviäkin mielipiteitä. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen puheenvuoroista kävi ilmi, että hän on aidosti innostunut ja perillä asiasta. Näyttelijä, ilmaisutaidon opettaja ja taidemaalari Tuija Piepponen oli karikatyyri tekniikkaa taitamattomasta ja osittain muutosvastaisesta  ikäihmisestä.  Nuoret diginatiivit - näyttelijä, juontaja, muusikko Roope Salminen ja toimitusjohtaja, yrittäjä Miki Kuusi - esittivät raikkaita näkökulmia ja kokemuksia.

Paneeli eteni nopealla tempolla. Se viihdytti, mutta keskustelu oli täyttä asiaa. Siinä nousivat esille digitalisaatioon liitetyt tutut huolenaiheet, mutta se synnytti myös oivalluksia: Tämähän on mielenkiintoinen näkökulma ... tätä voisi käyttää opastuksessa sähköisen asioinnin tarpeellisuuden perustelussa...

Katsele ja kuuntele tallenne - saat tietoa Suomi.fi:stä ja voit testata omia asenteitasi.


Suomi.fi on yksi Enterin syksyn teemoista, jota käsitellään luennoilla, tietoiskuissa ja opastuksissa. Otetaan Suomi.fi haltuun ja levitetään tietoa sen hyödyllisyydestä. Anu Vehviläisen sanoin: "Me emme voi jakaa liikaa tietoa, mistä tässä Suomi.fi:ssä on kysymys. Sitten kun alkaa tulla palautetta sähköpostiin: Älkää toitottako kyllä me tää tiedetään, niin sitten sitä on mennyt riittävästi".



SuomiAreenassa vierailivat
Aulikki Uusitalo-Kasvio, Maarit Fred ja Nina Ziessler

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kirjahylly taskussasi


Mitä tehdä kun lukuinto iskee kesken kaiken, mutta oman kirjahyllyn teokset on jo koluttu läpi, kirjastoon tai kirjakauppaan ei pääse tai matkalaukkuun ei mahtuisi enää yhtään lisää kirjaa? Tai kädet eivät jaksaisi kirjaa kantaa. Tai kun pihamaalla ja veneen kunnostamisessa menee aamusta iltaan, eikä kirjan kanssa ehdi istua alas.

Mobiililaitteelle ladattavat e-kirjat ja äänikirjat ovat loistava apu tällaisissa tilanteissa. Ikinörtissä on kevään aikana esitelty kattavasti Helmet-kirjaston e-aineistoja, mutta muitakin vaihtoehtoja on, jos valikoima ei syystä tai toisesta tyydytä. Itse etsin kesän alussa suomenkielisiä äänikirjoja matkalle kuunneltavaksi. Helmetin Ellibs-kokoelma olisi vaatinut jatkuvan verkkoyhteyden ja niinpä etsin verkosta muita vaihtoehtoja.

 BookBeat (https://www.bookbeat.com/fi) osui silmiini erään toisen blogin suositusten kautta. Palvelu on maksullinen (16,90e/kk), mutta siihen voi tutustua kahden viikon ilmaisen kokeilujakson myötä.

Heti ensimmäisenä vaikutuin sovelluksen helppokäyttöisyydestä. Nettisivuilla rekisteröitymisen jälkeen puhelimeen ladataan sovellus (Google Play -kaupasta tai App Storesta), ja sen jälkeen kaikki tapahtuu suoraan sovelluksessa. Voit selata erilaisia suosikkilistoja eri aihealueista tai hakea suoraan tiettyä teosta kirjailijan tai teoksen nimellä. Kirjan päällä olevista symboleista näet, onko teos luettavissa vai kuunneltavissa. Valikoima tuntuu olevan erittäin monipuolinen, kirjoja löytyy niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi.

Kirjan lataaminen tapahtuu nopeasti ja sen jälkeen teos on luettavissa tai kuunneltavissa myös ilman verkkoyhteyttä eli offlinessa. Tekstin kokoa tai lukunopeutta voi säätää itselleen sopivaksi ja sovellus tietysti muistaa sen kohdan, mihin edelliskerralla jäit. Ja jos tykkäät kuunnella äänikirjaa viimeisenä ennen nukkumaanmenoa, sovelluksesta löytyy myös ajastin, joka katkaisee lukemisen esim. 15 minuutin kuluttua.

BookBeat soveltuu kirjojen säännölliselle kuluttajalle, sillä palvelu maksaa 16,90e kuukaudessa. Sillä hinnalla kirjoja voi ladata, lukea ja kuunnella rajattomasti. Itse en luultavasti olisi lähtenyt palvelua kokeilemaan ilman maksutonta kahden viikon kokeilujaksoa. Siinä ajassa ehtii hyvin tutustua palveluun ja arvioida omaa kirjojen kulutustaan eli kannattaako siitä maksaa. Tilauksen voi katkaista milloin vain, ilman sitovia määräaikoja.


Toinen testaamani palvelu oli Elisa Kirja. Tähänkin palveluun kirjaudutaan verkkosivuilla https://kirja.elisa.fi/ ja mobiililaitteelle haetaan sovelluskaupasta ilmainen sovellus “Elisa Kirja”. Kirjavalikoiman selaaminen ja kirjojen ostaminen tapahtuu nettisivuilla. Elisa Kirjassa on noin 400 ilmaista klassikkoteosta, joiden lisäksi e-kirjoja ja äänikirjoja löytyy isot kokoelmat kaunokirjallisuutta, dekkareita, tietokirjoja ja vaikkapa lasten kirjoja. Isoäiti voi ladata itselleen myös lapsenlapsia kiinnostavaa kirjallisuutta mummolakyläilyjä varten!

E-kirjat ja äänikirjat maksavat Elisa Kirjassa muutamasta eurosta pariin kymppiin kappaleelta. Monet kirjat ovat edullisempia kuin kirjakaupassa ja varsinkin näin kesäaikaan on paljon tarjouksia. Ostokset voit maksaa luottokortilla, verkkopankkimaksulla tai laskulla ilman ylimääräisiä kuluja. Ostettu kirja siirtyy omalle tilillesi ja se näkyy sovelluksessa omassa kirjahyllyssäsi. Itse voit valita, mitkä kirjat lataat laitteellesi luettavaksi. Muista, että puhelimen muisti on rajallinen ja sen vuoksi luettu kirja kannattaa poistaa laitteelta.

Kyllä fyysinen kirja on ihana kädessä, mutta joskus on tilanteita kun e-kirjat pelastavat! Kuulokkeet korviin, äänikirja soimaan ja vaikka kävelylenkille!
 
Nina Ziessler

torstai 22. kesäkuuta 2017

Enterin kevätkausi pakettiin

Aurinko pilkottaa ja linnut visertää, ajatukset viipyilevät jäätelön syönnissä ja etäisesti mielessä siintää tuleva syyskausi. Kuulostaa selkeästi toimistotyöntekijän kevään paketoinnilta ja lähestyvältä kesälomalta, eikös!

Kevätkausi 2017 on ollut Enterissä vauhdikas. Toiminnanjohtaja vaihtui alkuvuodesta, kysyntä opastukselle on kasvanut jatkuvasti ja uusia opastajia on tullut mukavasti toimintaan mukaan. Samalla yhteiskunnan palvelut siirtyvät yhä enenevissä määrin digitaalisiksi, tai niin ainakin yleinen toive tuntuu olevan. Ei mekään muutosta toki haluta jarruttaa, mutta meidän tehtävänä on muistuttaa palveluiden tarjoajia siitä, etteivät kaikki osaa tai pysty käyttämään sähköisiä palveluita automaattisesti. Enterin sekä muiden tietotekniikkayhdistysten ja järjestöjen tapa auttaa ikäihmisiä digitaalisiin palveluihin vertaisopastajien avulla on mainio, mutta ei voi millään kattaa kaikkia Suomen ikäihmisiä ja muita erityisryhmiä, jotka kaipaavat tukea palveluiden käytössä. Onneksi tämä pulma on nyt ymmärretty valtion tasollakin ja ministeri Vehviläinen on perustanut yhdeksi lääkkeeksi Digi arkeen -neuvottelukunnan, jossa myös Enter on edustettuna. Palveluita digitalisoidessa tulee muistaa, ettei kaikkia saa käyttäjiksi automaattisesti, joitain ei saa koskaan ja monet kaipaavat apua palveluiden käytössä. Myös opastaminen tulee mahdollistaa, sillä se on avainasemassa suurempia käyttöprosentteja tavoiteltaessa.

Erilaisissa työryhmissä mukana olo on kuitenkin vain osa Enterin arkea, pääpaino on ehdottomasti ruohonjuuritason työssä. Enterin säännöissä ensimmäisenä kohtana toimintamuodoista kerrotaan: “yhdistys järjestää henkilökohtaista vertaisopastusta, jossa ikäihmisiä opastetaan käyttämään tietoteknisiä laitteita ja sähköisiä palveluita arjessa“. Vertaisopastuksen tarve sekä toteutuneet määrät ovatkin taas lisääntyneet entisestään. Kuluneen kevätkauden aikana vapaaehtoiset vertaisopastajamme ovat opastaneet yhteensä noin 3900 tuntia ja opastuskertoja on ollut noin 3600, mikä tarkoittaa yli 10 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Uusia vapaaehtoisia on tullut mukaan toimintaamme toistakymmentä ja opastuspaikkoja oli kevään lopulla yhteensä 55. Kaikille avoimia tietoiskuja toteutettiin kevään aikana yhteensä 29 ja osallistujia niissä oli yhteensä noin 1100. Aiheina oli mm. älykännykän ilot, tietoturva sekä arjen helpottaminen netin avulla. Neljä luentoa taltioitiin myös Helsinkikanavalle https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot?search=enterja näitä videoita on katsottu yli 500 kertaa. Lisäksi järjestimme monia tilaisuuksia, jotka oli suunnattu vain Enterin omille jäsenille, muille yhdistyksille tai opastajillemme. Tietoteknisten tapahtumien lisäksi Enter järjestää jäsenilleen myös retkiä lähes kuukausittain; kevätkauden aikana retkiä toteutui 7 ja osallistujia niissä oli yhteensä 343.

Aika mukavia määriä! Niin, ja voitimmehan me myös Demokratiapalkinnon yleisöäänestyksen! Lisäksi media on noteerannut toimintamme ilahduttavasti. Olemme näkyneet monissa medioissa, kuten mm. Hesarissa ja paikallislehdissä sekä televisiossa: YLEn Puoli Seitsemässä, MTV:n Huomenta Suomessa ja AlfaTV Seniorielämää-sarjassa. Johan siinä onkin ollut yhdelle keväälle toimintaa. Ja tilasimme muuten uusia kuviakin Enterille. Syksyllä niitä näkyy enemmänkin viestinnässä, alla yksi kuva työntekijöistä todistusaineistoksi.

Ilman mahtavia jäseniämme ja vapaaehtoisiamme ei tätä kaikkea olisi millään saatu tehtyä. Kaunis kiitos siis teille kaikille, kiitos kun olette toiminnassa mukana! Syksyllä on tiedossa yhdistyksen upeat 20-vuotisjuhlat, mutta sitä ennen - Ihanaa ja rentouttavaa juhannusta!

Tyytyväisin terveisin,
Enterin toimistosta Tiina (oikealla) ja Nina (vasemmalla)