torstai 13. heinäkuuta 2017

Uusittu Suomi.fi starttasi sähäkästi

Suomi.fi toimii.
Suomi.fi-verkkopalvelu näkyy loppukesän ja syksyn aikana mediassa monilla kanavilla. Se tulee nopeasti osaksi arkeamme ja asiointiamme.

Suomi.fi esittäytyi Porin SuomiAreenan Kansalaistorilla omalla osastollaan.
Suuri ohjelmateltta täyttyi kiinnostuneista, kun palvelusta keskusteltiin teemalla "Suomi on jo ihan digi-digi – Pitääkö olla huolissaan?"

Paneelin tallenteestakin välittyy aurinkoinen ja iloinen tunnelma, johon vaikutti merkittävästi tilaisuuden juontaja Kirsi Alm-Siiran valoisa ja sujuva esiintyminen.
Otsikon perusteella pelotti turhaan, että keskustelu olisi täyttä hupia. Keskustelijoiksi oli onnistuttu valitsemaan henkilöt, joilla on aiheesta sanottavaa, ei turhia fraaseja vaan yllätäviäkin mielipiteitä. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen puheenvuoroista kävi ilmi, että hän on aidosti innostunut ja perillä asiasta. Näyttelijä, ilmaisutaidon opettaja ja taidemaalari Tuija Piepponen oli karikatyyri tekniikkaa taitamattomasta ja osittain muutosvastaisesta  ikäihmisestä.  Nuoret diginatiivit - näyttelijä, juontaja, muusikko Roope Salminen ja toimitusjohtaja, yrittäjä Miki Kuusi - esittivät raikkaita näkökulmia ja kokemuksia.

Paneeli eteni nopealla tempolla. Se viihdytti, mutta keskustelu oli täyttä asiaa. Siinä nousivat esille digitalisaatioon liitetyt tutut huolenaiheet, mutta se synnytti myös oivalluksia: Tämähän on mielenkiintoinen näkökulma ... tätä voisi käyttää opastuksessa sähköisen asioinnin tarpeellisuuden perustelussa...

Katsele ja kuuntele tallenne - saat tietoa Suomi.fi:stä ja voit testata omia asenteitasi.


Suomi.fi on yksi Enterin syksyn teemoista, jota käsitellään luennoilla, tietoiskuissa ja opastuksissa. Otetaan Suomi.fi haltuun ja levitetään tietoa sen hyödyllisyydestä. Anu Vehviläisen sanoin: "Me emme voi jakaa liikaa tietoa, mistä tässä Suomi.fi:ssä on kysymys. Sitten kun alkaa tulla palautetta sähköpostiin: Älkää toitottako kyllä me tää tiedetään, niin sitten sitä on mennyt riittävästi".



SuomiAreenassa vierailivat
Aulikki Uusitalo-Kasvio, Maarit Fred ja Nina Ziessler

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kirjahylly taskussasi


Mitä tehdä kun lukuinto iskee kesken kaiken, mutta oman kirjahyllyn teokset on jo koluttu läpi, kirjastoon tai kirjakauppaan ei pääse tai matkalaukkuun ei mahtuisi enää yhtään lisää kirjaa? Tai kädet eivät jaksaisi kirjaa kantaa. Tai kun pihamaalla ja veneen kunnostamisessa menee aamusta iltaan, eikä kirjan kanssa ehdi istua alas.

Mobiililaitteelle ladattavat e-kirjat ja äänikirjat ovat loistava apu tällaisissa tilanteissa. Ikinörtissä on kevään aikana esitelty kattavasti Helmet-kirjaston e-aineistoja, mutta muitakin vaihtoehtoja on, jos valikoima ei syystä tai toisesta tyydytä. Itse etsin kesän alussa suomenkielisiä äänikirjoja matkalle kuunneltavaksi. Helmetin Ellibs-kokoelma olisi vaatinut jatkuvan verkkoyhteyden ja niinpä etsin verkosta muita vaihtoehtoja.

 BookBeat (https://www.bookbeat.com/fi) osui silmiini erään toisen blogin suositusten kautta. Palvelu on maksullinen (16,90e/kk), mutta siihen voi tutustua kahden viikon ilmaisen kokeilujakson myötä.

Heti ensimmäisenä vaikutuin sovelluksen helppokäyttöisyydestä. Nettisivuilla rekisteröitymisen jälkeen puhelimeen ladataan sovellus (Google Play -kaupasta tai App Storesta), ja sen jälkeen kaikki tapahtuu suoraan sovelluksessa. Voit selata erilaisia suosikkilistoja eri aihealueista tai hakea suoraan tiettyä teosta kirjailijan tai teoksen nimellä. Kirjan päällä olevista symboleista näet, onko teos luettavissa vai kuunneltavissa. Valikoima tuntuu olevan erittäin monipuolinen, kirjoja löytyy niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi.

Kirjan lataaminen tapahtuu nopeasti ja sen jälkeen teos on luettavissa tai kuunneltavissa myös ilman verkkoyhteyttä eli offlinessa. Tekstin kokoa tai lukunopeutta voi säätää itselleen sopivaksi ja sovellus tietysti muistaa sen kohdan, mihin edelliskerralla jäit. Ja jos tykkäät kuunnella äänikirjaa viimeisenä ennen nukkumaanmenoa, sovelluksesta löytyy myös ajastin, joka katkaisee lukemisen esim. 15 minuutin kuluttua.

BookBeat soveltuu kirjojen säännölliselle kuluttajalle, sillä palvelu maksaa 16,90e kuukaudessa. Sillä hinnalla kirjoja voi ladata, lukea ja kuunnella rajattomasti. Itse en luultavasti olisi lähtenyt palvelua kokeilemaan ilman maksutonta kahden viikon kokeilujaksoa. Siinä ajassa ehtii hyvin tutustua palveluun ja arvioida omaa kirjojen kulutustaan eli kannattaako siitä maksaa. Tilauksen voi katkaista milloin vain, ilman sitovia määräaikoja.


Toinen testaamani palvelu oli Elisa Kirja. Tähänkin palveluun kirjaudutaan verkkosivuilla https://kirja.elisa.fi/ ja mobiililaitteelle haetaan sovelluskaupasta ilmainen sovellus “Elisa Kirja”. Kirjavalikoiman selaaminen ja kirjojen ostaminen tapahtuu nettisivuilla. Elisa Kirjassa on noin 400 ilmaista klassikkoteosta, joiden lisäksi e-kirjoja ja äänikirjoja löytyy isot kokoelmat kaunokirjallisuutta, dekkareita, tietokirjoja ja vaikkapa lasten kirjoja. Isoäiti voi ladata itselleen myös lapsenlapsia kiinnostavaa kirjallisuutta mummolakyläilyjä varten!

E-kirjat ja äänikirjat maksavat Elisa Kirjassa muutamasta eurosta pariin kymppiin kappaleelta. Monet kirjat ovat edullisempia kuin kirjakaupassa ja varsinkin näin kesäaikaan on paljon tarjouksia. Ostokset voit maksaa luottokortilla, verkkopankkimaksulla tai laskulla ilman ylimääräisiä kuluja. Ostettu kirja siirtyy omalle tilillesi ja se näkyy sovelluksessa omassa kirjahyllyssäsi. Itse voit valita, mitkä kirjat lataat laitteellesi luettavaksi. Muista, että puhelimen muisti on rajallinen ja sen vuoksi luettu kirja kannattaa poistaa laitteelta.

Kyllä fyysinen kirja on ihana kädessä, mutta joskus on tilanteita kun e-kirjat pelastavat! Kuulokkeet korviin, äänikirja soimaan ja vaikka kävelylenkille!
 
Nina Ziessler

torstai 22. kesäkuuta 2017

Enterin kevätkausi pakettiin

Aurinko pilkottaa ja linnut visertää, ajatukset viipyilevät jäätelön syönnissä ja etäisesti mielessä siintää tuleva syyskausi. Kuulostaa selkeästi toimistotyöntekijän kevään paketoinnilta ja lähestyvältä kesälomalta, eikös!

Kevätkausi 2017 on ollut Enterissä vauhdikas. Toiminnanjohtaja vaihtui alkuvuodesta, kysyntä opastukselle on kasvanut jatkuvasti ja uusia opastajia on tullut mukavasti toimintaan mukaan. Samalla yhteiskunnan palvelut siirtyvät yhä enenevissä määrin digitaalisiksi, tai niin ainakin yleinen toive tuntuu olevan. Ei mekään muutosta toki haluta jarruttaa, mutta meidän tehtävänä on muistuttaa palveluiden tarjoajia siitä, etteivät kaikki osaa tai pysty käyttämään sähköisiä palveluita automaattisesti. Enterin sekä muiden tietotekniikkayhdistysten ja järjestöjen tapa auttaa ikäihmisiä digitaalisiin palveluihin vertaisopastajien avulla on mainio, mutta ei voi millään kattaa kaikkia Suomen ikäihmisiä ja muita erityisryhmiä, jotka kaipaavat tukea palveluiden käytössä. Onneksi tämä pulma on nyt ymmärretty valtion tasollakin ja ministeri Vehviläinen on perustanut yhdeksi lääkkeeksi Digi arkeen -neuvottelukunnan, jossa myös Enter on edustettuna. Palveluita digitalisoidessa tulee muistaa, ettei kaikkia saa käyttäjiksi automaattisesti, joitain ei saa koskaan ja monet kaipaavat apua palveluiden käytössä. Myös opastaminen tulee mahdollistaa, sillä se on avainasemassa suurempia käyttöprosentteja tavoiteltaessa.

Erilaisissa työryhmissä mukana olo on kuitenkin vain osa Enterin arkea, pääpaino on ehdottomasti ruohonjuuritason työssä. Enterin säännöissä ensimmäisenä kohtana toimintamuodoista kerrotaan: “yhdistys järjestää henkilökohtaista vertaisopastusta, jossa ikäihmisiä opastetaan käyttämään tietoteknisiä laitteita ja sähköisiä palveluita arjessa“. Vertaisopastuksen tarve sekä toteutuneet määrät ovatkin taas lisääntyneet entisestään. Kuluneen kevätkauden aikana vapaaehtoiset vertaisopastajamme ovat opastaneet yhteensä noin 3900 tuntia ja opastuskertoja on ollut noin 3600, mikä tarkoittaa yli 10 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Uusia vapaaehtoisia on tullut mukaan toimintaamme toistakymmentä ja opastuspaikkoja oli kevään lopulla yhteensä 55. Kaikille avoimia tietoiskuja toteutettiin kevään aikana yhteensä 29 ja osallistujia niissä oli yhteensä noin 1100. Aiheina oli mm. älykännykän ilot, tietoturva sekä arjen helpottaminen netin avulla. Neljä luentoa taltioitiin myös Helsinkikanavalle https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot?search=enterja näitä videoita on katsottu yli 500 kertaa. Lisäksi järjestimme monia tilaisuuksia, jotka oli suunnattu vain Enterin omille jäsenille, muille yhdistyksille tai opastajillemme. Tietoteknisten tapahtumien lisäksi Enter järjestää jäsenilleen myös retkiä lähes kuukausittain; kevätkauden aikana retkiä toteutui 7 ja osallistujia niissä oli yhteensä 343.

Aika mukavia määriä! Niin, ja voitimmehan me myös Demokratiapalkinnon yleisöäänestyksen! Lisäksi media on noteerannut toimintamme ilahduttavasti. Olemme näkyneet monissa medioissa, kuten mm. Hesarissa ja paikallislehdissä sekä televisiossa: YLEn Puoli Seitsemässä, MTV:n Huomenta Suomessa ja AlfaTV Seniorielämää-sarjassa. Johan siinä onkin ollut yhdelle keväälle toimintaa. Ja tilasimme muuten uusia kuviakin Enterille. Syksyllä niitä näkyy enemmänkin viestinnässä, alla yksi kuva työntekijöistä todistusaineistoksi.

Ilman mahtavia jäseniämme ja vapaaehtoisiamme ei tätä kaikkea olisi millään saatu tehtyä. Kaunis kiitos siis teille kaikille, kiitos kun olette toiminnassa mukana! Syksyllä on tiedossa yhdistyksen upeat 20-vuotisjuhlat, mutta sitä ennen - Ihanaa ja rentouttavaa juhannusta!

Tyytyväisin terveisin,
Enterin toimistosta Tiina (oikealla) ja Nina (vasemmalla)

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

"Oma yhteyspiste"-peliä netissä


Otsikko saattaa kuulostaa oudolta, mutta ei se oikeastaan ole kunhan kerron asiasta hieman lisää! Peli on loppujen lopuksi aika yksinkertainen ja "helppo" oppia (vaikka välillä itkettää!) .







Lähtökohtatilanne on seuraava:
- olemme vaimon kanssa mökillä Elisan linkkien melkoisen hyvällä kuuluvuusalueella
- kummallakin on mukana oma iPhone ja iPad eli yhteensä meillä on 4 Apple-laitetta
- molemmissa iPadeissa on oma SIM-korttinsa
- siis kaikilla em. laitteilla on oma nettiyhteys (Järkevää vai ei? Mitäpä tuohon sanoisi? Elämä on!)
- mökillä ei ole muuta nettiyhteyttä kuin yo. laitteemme (Monenlaista on kokeiltu!)
- mukana on lisäksi kannettava tietokone
- mukana mökillä on myös Elisa Viihde-boxi.
Seuraavia tarpeita esiintyy päivittäin tai muutamien päivien välein:
- läppärillä pitää päästä nettiin (No kun kirjoittaminen sillä on helpompaa kuin iPadilla)
- Elisa Viihde-boxilla pitäisi katsoa tv:sta jotain tallennettua ohjelmaa (jäljempänä esillä toinenkin vaihtoehto tallenteiden katseluun)
- jokin Applen laitteista herjaa iCloudiin päivitystarpeesta
- jokin laite ilmoittaa appien (sovellusten) päivitystarpeesta
- jokin laite ilmoittaa akun lataustarpeesta.
Oma yhteyspiste-peli on seurausta edellisten tarpeitten hoitamistarpeesta. Koska Oma yhteyspisteen päällä pitäminen syö rajusti akkua, on sitä tehtävä harkitusti.
  
Kaikki laitteet ovat käyttäneet jo aiemmin toisiaan ristiin, joten yhteyksien luominen onnistuu yleensä helposti avaamalla jonkin laitteen Oma yhteyspiste ja toisen laitteen Wi-Fi-yhteys ja "naittamalla" laitteet yhteen. Joskus se onnistuu helposti ja automaattisesti ja joskus joutuu tekemään päälle-pois-toiminnon ainakin kerran uudelleen.
Mutta kun - yleensä iltaisin - tulee tarve hoitaa joitain em. ongelmista, alkaa se "naittamis"-peli. Nettilinkkinä toimiva laite (useimmiten minun iPhone 6S-puhelimeni) on kytkettävä laturiin, koska yhteys syö nopeasti akun loppuun. Laturi käy tietenkin kuumana tarvittavan yhteysajan. Mutta nettiin pääsee ja linkki pelaa! 

Kuten huomaatte edellisestä, nettiyhteyksiemme varmistus on hoidettu aikamoisella yhteys- ja laiteriskien minimoimisella. Bitti kulkee "aina" jollain em. neljästä laitteesta.

Minulla oli muinoin Apple Tv ja Chromecast, mutta ne olivat niitä "esihistoriallisia" versioita. Toiseen ei meinannut saada yhteyttä ja toinen hehkui punaisena tv:n HDMI-portissa. Luovuin niistä, mutta tosin ostin uuden Chromecastin, jota en ole juurikaan käyttänyt lievien yhteyshankaluuksien takia.
No sitten toinen tapa Elisa Viihteen käyttöön ja kaikkien Apple-laitteiden näyttöön tv:n isommalla ruudulla. 

https://1.bp.blogspot.com/-tQOvvn2sr3E/WUDvEpZMJKI/AAAAAAAAF1Y/amNFfuUm-_4N4tQhFYLe55Xgna-ceF34wCLcBGAs/s200/IMG_3086.JPGhttps://3.bp.blogspot.com/-D4oUDuUmHZI/WUDvarqpN3I/AAAAAAAAF1g/kz2J5272CZQfwYHUcKeZdEyJSJODo_RnwCLcBGAs/s200/IMG_3088.JPGhttps://4.bp.blogspot.com/-1bQDzNELLCU/WUDvHkaTXLI/AAAAAAAAF1c/gGkpSDsbgoYBrBXUnr3DDrHihszIlA8ewCLcBGAs/s200/IMG_3085.JPG

Elisa Viihde-boxi on kytkettynä tv:n HDMI-porttiin ja vaatii toimiakseen nettiyhteyden joltain Apple-laitteeltamme. Näillä yhteyksillä olemme saaneet nauttia tallennetuista ohjelmista vaivattomasti sen jälkeen kun nettiyhteys boxiin on ensi kerran perustettu. Samoin boxin kautta olemme pystyneet katsomaan kanavia, jotka eivät muutoin kulkeutuisi etelän maalikyliltä ilmojen halki mökkimme kattoantenniin. Tuolloin laitan ohjelman nauhoituksen päälle ja katsomme nauhoituksen reaaliajassa sitä mukaan kun sitä tulee ehkä muutamien sekuntien viiveellä. 
Toinen tai oikeastaan kolmas tapa käyttää tv:n näyttöä apuna, on kytkeä Apple-laite HDMI-kaapelilla tv:n porttiin ja peilata laitteen näyttö sekä esim. Elisa Viihde-appista ohjelmat ja tallennukset tv:n ruudulle.

Sanoisinpa, että helppoa kuin heinänteko, joka onkin monivaiheista puuhaa sekin! Ja rankkaa ynnä hikistä hommaa! 
Liukasta bitti- ja nettikesää kaikille! 

 Ja sitten eikun naittelemaan laitteita yhteen ja etsimään nettiyhteyksiä!

Markku Ukonaho

tiistai 13. kesäkuuta 2017

"Ikääntyneet ihmiset digitaalisten palvelujen käyttäjinä" – enteriläisiä mukana opinnäytetutkimuksessa


Ryhtyessäni tekemään ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä halusin tehdä sen jostakin ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. Sellaisesta, joka ei ole liian teoreettista ja josta olisi hyötyä jollekin kohderyhmälle. Päädyin tutkimaan, millainen ikäihmisten tilanne digitaalisten palvelujen käyttäjinä oikein on.

Ennen kaikkea haluan kiittää kaikkia Enter ry:n ja tamperelaisen ja ATK Seniorit Mukanetti ry:n aktiivisia vastaajia. Näistä teidän - ihan oikeiden ihmisten - kirjoittamista vastauksista oli korvaamaton apu työtä tehdessäni. Ilman persoonallisia ääniänne se olisi jäänyt paljon ankeammaksi.  Tavoitteenani oli saada aitoja ja henkilökohtaisia vastauksia ja kokemuksia mukaan tutkimukseeni, ja juuri sellaisia sainkin. 

Opinnäytetyöni on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239582
Se on luonnollisesti kirjoitettu kohtuullisen kuivakkaan, opinnäytetyömäiseen tyyliin. Siksi yritän esitellä tässä muutamia otteita työstäni hieman mielenkiintoisemmin. Laajempi tutustuminen - johon tietysti kannustan - onnistuu lukemalla varsinaista opinnäytetyötä.

En väitä, että oikeasti tietäisin, miltä iäkkäämmistä tietotekniikan käyttäjistä tuntuu. En edes nyt oman tutkimukseni tekemisen jälkeen. Niin kuin eräässä tutkimuskyselyni vastauksessa todettiin: "Nuoren ihmisen on vaikea ymmärtää, että voi olla huono kuulo ja näkö ja molemmat hermoilevat." Haluan kuitenkin tuoda omalta osaltani näitä kokemuksia ja mahdollisia haasteita esille ja tietoisuuteen.

Mitä sain selville

Tutkimani ikäihmiset ovat kiinnostuneita tietotekniikasta ja tietoteknisestä koulutuksesta. Heidän harrastuneisuuttaan todistaa jo se, että he ovat liittyneet ikäihmisten tietotekniikkayhdistyksiin.  Kyselyni vastaajilla ei juuri ole ongelmia tietokoneohjelmien käytössä, tabletteja ja älypuhelimia käytetään sujuvasti ja vapaaehtoistyönä vielä autetaan ikätovereita heidän mahdollisten tietoteknisten ongelmiensa kanssa.  Vaikka tulokset eivät ole yleistettävissä koko ikäihmisten joukkoon, ovat vastaajilta saamani mielipiteet ja osin napakkakin kritiikki hyödynnettävissä suunniteltaessa ikäihmisille digitaalisia palveluja ja koulutusta.
 
Tutkimukseni perusteella ikääntyneiden, niin kuin muidenkin tietotekniikan käyttäjien on mahdollista hyötyä suuresti digitalisaatiosta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että riittävää ja relevanttia koulutusta tietotekniikan käyttöön on saatavilla sitä tarvitseville. Erityisesti julkisten palvelujen tulisi olla saatavilla kaikille. Palvelujen tulisi olla nykyaikanakin ihmisläheisiä eikä sosiaalisuutta tulisi unohtaa tietotekniikkaa käytettäessä.

Tässä erään monitaiturin toiveita koulutustarjontaan liittyen:

"Kunnolliset kielen itseopiskeluohjelmat olisvati aika hyvä juttu, varsinkin kreikka, ja entisten Kaksoisvirtain maiden kielet ja vanhan saksan kirjaimet- kirjoitus- ja lukutaito.
Käsitöiden teko, pajupunonta, monimutkaisten himmelien teko, opetusvideoiden teko, kyllä sitä opittavaa löytyy..."

Vaikka työni pääpaino oli digitaalisissa palveluissa, niistä puhuttaessa ei sovi unohtaa sosiaalista mediaa. Osassa kyselyni vastauksista oli rivien välistä luettavissa, ettei vastaaja välttämättä ole sosiaalisen median innokkain kannattaja tai aktiivikäyttäjä:

"Suhtautumiseni sosiaaliseen mediaan on muuttumassa vastenmieliseksi."

"En halua sekaantua 'sosiaaliseen mediaan', suosittelen vakavasti pysymään erossa Googlen, Facebookin tms. suuryhtiöiden verkostoista."

"Some on epäsosiaalinen ja totuutta karttava viestintäkeino!"

Enter ry:n ja muiden vastaavien yhdistysten apu voisi kuitenkin auttaa saamaan tolkkua jopa sosiaalisesta mediasta:

"Lähtisin heti Facebook-kurssille, jos sellaisen löytäisin."

Poikkeuksellinen joukko

Varmastikaan kaikilla samanikäisillä suomalaisilla eivät asiat ole yhtä hyvin kuin tutkimukseeni osallistuneilla. Pidin alusta asti mielessä, että valitessani tutkimukseen Enter ry:n jäseniä, eivät he välttämättä ole kovin hyvä kohde siinä mielessä, että hehän ovat luonnollisesti liian hyviä käyttämään tietokoneita! Löysin kuitenkin asiasta myös yhden hyvän puolen: tietoteknisesti harjaantunut henkilö osaa luultavasti pukea kokemuksensa ja ajatuksensa taitavasti sanoiksi.

Lisäksi teidän asiantuntemuksestanne kertovat myös nokkelat oivallukset, joita sain lukea kyselyni vastauksista. Esimerkiksi yksi vastaajista osui todella asian ytimeen: "...jopa silitysraudan mukana tulee käyttöohje, muttei näiden monimutkaisten laitteiden mukana." Tällaiset kommentit osoittavat sellaista näkemystä, jota tuotteiden suunnittelijoilta itseltään tuntuu toisinaan puuttuvan.

Muutosta vaaditaan

Myös yhteiskuntakritiikki oli sen verran valveutunutta ja purevaa, ettei minun tarvinnut paljon enää omia oivalluksia tehdä opinnäytetyössäni; kunhan siteerasin kommenttejanne: 

"TIETOTEKNIIKKA ON KANSALAISOIKEUS onkohan? Paremminkin se on VELVOLLISUUS ja kun se on velvollisuus, pitäisi myös järjestää koulutusta, johon jokaisella olisi varaa."

"Mitä enemmän tietotekniikkapalveluita kaupallistetaan sitä häikäilemättömimmin palveluja tarjoavat yritykset rahastavat kuluttajia tarjoamistaan palveluista. Neuvontaa ja koulutusta pitäisi olla kaiken aikaa helposti ja maksutta kuluttajien saatavilla. Jonkun pitäisi myös valvoa palveluntarjoajia."

Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, ettei ole mitään estettä ikäihmisten mukanaololle tietokoneiden ja muun nykytekniikan käytössä samalla tavalla kuin muutkin. Tässä yhteydessä täytyy muistaa kiittää Enter ry:tä ja muita vastaavia yhdistyksiä heidän tarjoamastaan selkeästä, toimivasta ja relevantista koulutuksesta. Kaikki voivat oppia, kunhan koulutus on ymmärrettävää ja hyödyllistä.

Lisää parhaita paloja

"LAITTEET ja YHTEYDET TULISI OLLA ILMAISIA SEKÄ TURVALLISIA KÄYTTÄÄ!
(KOSKA KANSAA AJETAAN KORTISTOON ILMAISELLA TYÖNTEOLLA)."

"Minulle vähän "pakkopullaa". Hankalia tilanteita kohdatessa jopa tehnyt mieli heittää ikkunasta ulos!"

"Onhan tästä hyötyä paljonkin, mutta jokainen tietää miten nopeasti kaikki muuttuu. On vaikea pysyä perässä. Ennen kaikkea, kun mitään ohjekirjoja ei oikein ole saatavissa ja juuri ne ohjeet pitäisi sitten yht´äkkiä löytää NETistä Vakio sanonta Katso NETistä! 

Se on eri asia "vauvoilla", jotka syntyvät tietokone kainalossa!"

"Myönteisesti asennoituvat haluavat oppia koska siitä on huvia ja hyötyä."

Kiitos vielä kerran kaikille enteriläisille ja mukanettilaisille!

Juuso Kosonen
Tradenomi aivan näinä päivinä

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Matkaliput sujuvasti lähijuniin - ohjeita satunnaisesti matkustaville



VR:n ja HSL:n lähijunaliikenteen uudistukset astuvat voimaan maanantaina 19.6.
Uudistuksen keskeisimpiä vaikutuksia ovat:
  • lähiliikenteen lippua ei voi ostaa konduktööriltä, vaan lippu pitää olla jo junaan noustessa
  • lähiliikenne ulottuu Tampereelle saakka ja kokonaan uusi G-juna alkaa liikennöidä

Lähijunaliikenne - alueet ja reitit  - napsauta linkistä lähiliikennealueen kuva isommaksi


Satunnaisesti lähijunia käyttävälle ja turistina alueella liikkuvalle saattavat HSL:n maksualueet Sisäinen, Seutu, Lähiseutu, Lähiseutu 2 ja Lähiseutu 3 olla aika hämäriä.  Alueet on merkitty karttaan sekä graafisesti että sanallisesti. Varsinkin sanallinen selitys selkiyttää käsitteitä.

Kartasta näkyy, että Siuntio ja Keravan pohjoispuoliset lähiliikennepysäkit kuuluvat VR:n maksualueeseen.  Kullakin alueella matkustettaessa pitää olla asianmukainen lippu. Eli junissa, jotka liikennöivät vain HSL-alueella ei voi matkustaa VR:n lipulla. 

 HSL- lippujen ostomahdollisuudet


HSL:n Matkorttia käyttäville lähiliikenteen uudistus ei tuo muutoksia. https://www.hsl.fi/liput-ja-hinnat/matkakortti  
Muutos koskee niitä, joilla on tapana ostaa lippu konduktööriltä.
Alla oleva kuva havainnollistaa HSL-lippujen ostomahdollisuuksia.

HSL tiedottaa: Edullisimmat liput saat HSL:n matkakorttiin ladatulla arvolla. Kortinlukijat löytyvät tutuilta paikoilta junan eteisestä.  Jos olet oikeutettu kansaneläkeläisen, takuueläkkeen saajan tai invalidin alennukseen, tämä tieto ladataan matkakorttiisi HSL:n toimipisteessä Kela-todistuksen perusteella.
Kätevä lippukauppa taskussa on HSL:n sovelluksesta hankittu mobiililippu. Voit maksaa ostoksesi puhelinlaskulla tai luottokortilla.Voit ostaa lipun myös aseman automaatista.
Kertalippuja ennakkoon vaikka varastoon voit ostaa R-kioskeista ja HSL:n muista myyntipisteistä.

VR-lippujen ostomahdollisuudet 

VR tiedottaa: Lipunmyynti päättyy myös VR Lähiliikenteen junissa. Lähijunaliikenteeseen myydään kertalippuja, 10 matkan sarjalippuja sekä kausilippuja. Voit ostaa lippuja VR Mobiili ja  VR Lähijunat -mobiilisovelluksista,vr.fi:stä, VR:n palveluasemien lipunmyynnistä, automaatilta tai R-kioskilta. Voit tarkistaa kaikkien lähijunaliikenteen lippujen tarkemmat ostopaikat Lähiliikenteen lippujen osto ja maksu -sivulta.

VR:n palveluasemia on lähiliikennealueella enää kuusi: Helsinki, Tikkurila, Järvenpää, Hyvinkää, Lahti ja Tampere.  Jotta ei tule yllätyksiä, kannattaa tarkistaa etukäteen, onko asemalla VR:n lippuautomaatti. https://www.vr.fi/cs/vr/fi/asemat_kartalla

Millaisia lippuja voi ostaa R-kioskita?  Yksiselitteinen vastaus: ” Ärrältä voi ostaa kaikkia peruslippuja. Kaukoliikenteen paikat antaa kone, niitä ei voi meillä muuttaa”.

VR:n mobiilisovellukset

Jo pikainen tutustuminen mobiilisovelluksiin paljastaa, että ensin kannattaa kirjautua Veturi-asiakkaaksi.  Etujen ja tarjousten lisäksi lippujen ostaminen on veturilaisille nopeampaa.   Usein matkalippu ostetaan viime hetkellä, kovalla kiireellä.  Siksi oikeastaan ihan ensiksi kannattaisi tutustua havainnollisiin Veturi-videoihin. Ne neuvovat erilaisiin ja toimintoja nopeuttaviin tapoihin hankkia lippu tunnistautuneena. Taitaa olla uutta asiaa muillekin kuin satunnaisesti matkustaville!
 
Näin tunnistaudut veturilaiseksi verkossa
Veturin mobiilikortilla tunnistautuminen
Tunnistautuminen Veturi-asiakkaaksi henkilökortilla

Jos sinulla ei vielä ole Veturi-tunnuksia, rekisteröidy tietokoneella tai mobiililaitteella tästä
Harkitse, kannattaako asiakastietoihin aktivoida mahdollisuus ” Tunnistautuminen Veturi-asiakkaaksi ajo- tai henkilökortin viivakoodilla”.  Se on kätevä vaihtoehto, jos haluat vaikka napata kaukojunalipun automaatilta.  Veturilaisena voit kirjautua palveluun ja lisätä maksutietosi valmiiksi sivun Omat tiedot-osioon. Jos tallennat maksukorttisi mobiilimaksuja varten, ovat korttitiedot käytettävissä halutessasi maksaa lipun VR:n mobiilipalvelussa. Varmista, että eläkeläisenä saat sinulle kuuluvan alennuksen.

VR: llä on kaksi mobiilisovellusta:   VR Mobiili  ja VR Lähijunat.


VR Mobiili on ladattavissa
Windows Phone Storesta, Google Play -kaupasta ja App Storesta

VR Mobiilin esittelyvideo 
 ja   ohje



 VR Lähijunat -sovellus on ladattavissa App Storesta ja Google Playsta. Esittelyvideon  VR Lähijunat -appi. Helpoin tapa ostaa lippu! ” voi katsoa tarvittaessa monta kertaa - ärsyttävä taustamusiikki vaimennettuna.





Liity Veturiin, lataa appsit ja testaa niiden toimivuus käytännössä.


Aulikki Uusitalo-Kasvio
Satunnaisesti matkusteleva Enterin opastaja


maanantai 22. toukokuuta 2017

Jotta puhelinlasku ei yllättäisi ulkomaanmatkan jälkeen



roaming.jpg


Matkapuhelimen käytöstä ulkomailla saattaa koitua arvaamattomia kuluja matkapuhelinlaskuusi, vaikka olisit sopinut niin sanotusta  kiinteästä kuukausihinnasta operaattorisi kanssa.

Mistä  tämä johtuu ?

Kun matkapuhelin tai SIM-kortilla varustettu tabletti viedään kotimaan verkkojen ulottumattomiin, yhdistyy  puhelin/tabletti automaattisesti oman operaattorisi sopimuskumppanin verkkoon asianomaisessa kohdemaassa. Saavuttuasi ao. maahan operaattori lähettää yleensä tervehdyksen tekstiviestillä ja hinnaston.

Tänä vuonna EU-alueella nuo  yhteistyöoperaattoreiden perimät  maksut kohtuullistettiin, mutta ne ovat yhä korkeampia kuin tyypillisesti sopimasi  hinnat kotimaassa. EU-alueen ulkopuolella hinnat voivat olla todella korkeita.  Ota niistä selvää ennen kuin käytät dataliittymää matkapuhelinverkossa Ei-EU-alueella.

Matkailtaessa kannattaa siis tarkkailla puhelimen käyttöä ja sulkea niin sanottu mobiilidata-toiminto aina kun sitä ei tarvitse. Kun esimerkiksi tarvitset paikkatietoa eli etsit tietoa “missä olen kartalla?”, kytke mobiilidata päälle vain tätä tarkoitusta varten ja sammuta se tiedon saatuasi.

Jos sinulla on tarvetta  ladata tai lähettää isoja tiedostoja tai  viestiä kuvin ja videoin sosiaalisessa mediassa, käytä tarjolla olevia ilmaisia  WIFI- eli Wlan- verkkoja. Lähes poikkeuksetta hotelleissa on ilmainen WIFI asiakkaiden käytössä. 


Miten asettaa matkapuhelin, jotta dataliikennekustannukset olisivat mahdollisimman pienet?

Huomaa että yksi sähköpostin liitteenä oleva valokuva voi tyypillisesti olla n 2-6 Megatavua,  jolloin lähetyskustannukseksi maasta riippuen voi tulla euro jos toinenkin/per kuva. Videoleike on helposti usean sadan megatavun kokoinen, joten vältä videoleikkeiden lataamista ja tai lähettämistä mobiilidatan avulla.

Eräs keino tässä kustannusjahdissa on sulkea automaattinen mobiilidata-toiminto.

Toinen keino on ostaa paikallinen SIM-kortti ( varsinkin jos tarvitset dataliittymää usein).


Karttoihin liittyvä hyvä keino on ladata kohdemaan kartat puhelimen muistiin jo kotimaassa ja käyttää karttaa ilman mobiilidata-toimintoa.


Esimerkkejä  mobiilidata-asetuksista:

Voit ottaa mobiilidatan käyttöön tai poistaa sen käytöstä kohdasta Asetukset ja napauttamalla Mobiiliverkko tai Mobiilidata. Jos käytössäsi on iPad, kohta saattaa olla Asetukset > Mobiilidata.

samsung.jpg

Samsung: Mobiilidatan käytön estäminen
Mobiilidatatoiminnon poistaminen käytöstä  löytyy seuraavasta : Sovellukset/ Asetukset/Datan käyttö/Poista mobiilidata käytöstä. (liukukytkin, jolla sitten tarvittaessa laitetaan toiminto taas takaisin käyttöön)

lumia.JPG
Lumia ( esim Malli 950)
Mobiilidatan poiskytkentä/päälleasetus tapahtuu seuraavasti:

Asetukset/ Verkko ja Internet/Matkapuhelinverkko
/Matkapuhelinverkon datayhteys: Päälle/pois -liukukytkin.
Lumiassa on myös liukukytkin ns Verkkovierailun estämiseksi , tätä on syytä käyttää alueilla joissa on voimakas ulkomainen matkapuhelinverkko ( esim raja-alueet ). Eston ollessa kytkettynä puhelin käyttää vain oman operaattorin verkkoa.
Opettele puhelimesi koodit

Lentomatkailijoiden on syytä opetella puhelimen sammuttaminen ja  päällekytkeminen siten että tarvittavat PIN- ja muut pääsykoodit ovat hyvässä  muistissa.

Lentoyhtiön niin salliessa puhelimen niin sanotun Lentotila-asetuksen käyttö on joskus sallittu. Tämä tila mahdollistaa esim musiikin kuuntelun lennon aikana. Puhelinta ei siis sammuteta ,vain kriittiset radiolähettimet suljetaan eli mobiilidata kytkeytyy automaattisesti pois päältä.

Alla operattoreiden ohjeita aiheesta:

https://yhteiso.telia.fi/t5/Puhelinliittymat-ja-mobiilinetti/Netin-kaytto-ulkomailla/m-p/97619

Onnistuneita kesämatkoja!
Matti Antman

Enterin opastaja


P.S.
”Älä unohda tätä ”; ulkomailla ollessasi sinulle soitettuun puheluun vastaaminenkin maksaa - tarkista kuinka paljon operaattorisi hinnastosta.

Varovaisuutta myös outoon numeroon takaisinsoittoon, sillä siihen on voitu kytkeä rahastusautomaatti. Soita takaisin numeroon vain, jos odotat puhelua jonkin tärkeän asian vuoksi (esim lentoyhtiö/hotelli voi tavoitella asiakkaitaan kertoakseen muutoksista - pyri taltioimaan nämä keskeiset numerot matkasi ajaksi jo Suomessa puhelinnumeroluetteloosi).
 

 ***

Ikinörtti suosittelee lisäksi: Ikinörtti-juttu: Matkailu ja appsit



***
teksti päivitetty 22.5. klo 22:25 lisäämällä loppuun P.S.-kappale