perjantai 24. helmikuuta 2017

Nettihuijareita liikkeellä!


Kyllä joutui nyt meikäpersoonakin nettihuijareitten silmätikuksi! Sattui nimittäin samana päivänä putkahtamaan sähköpostiini kaksi erillistä huijausviestiä.

Ensimmäinen viesti oli muka S-Pankin nimissä lähetetty pyyntö tilin aktivoimiseksi. Viestissä viitattiin laskutusongelmiin ja epäiltiin ongelman olevan verkkopankkitunnuksissa. Huomioita viestin sisällöstä:
  • pankin logo oli aivan aidon näköinen
  • viestin teksti oli sekalaista, osin epäjohdonmukaista eli se oli käännösohjelmalla käännetty
  • "Painakaa tästä"-teksti oli sinisellä korostettu
  • viesti oli lähetetty omituisesta osoitteesta

Onneksi tämmöisistä huijauksista on julkisuudessa varoitettu, joten osasin olla tarkkana. En siis painanut viestin pyytämällä tavalla vaan poistin viestin.

Iltapäivällä putkahti sähköpostiini viesti OP Sähköinen allekirjoituspalvelun nimissä. Siinä pyydettiin allekirjoituksella vahvistamaan asiakirja. Viestin linkki olisi ohjannut toiseen osoitteeseen, jossa lehdessä olleiden tietojen mukaan olisi löytynyt hyvin paljon Osuuspankin nettisivuja muistuttava sivu. Huomioita:
  • viesti tuli luotettavalta näyttävästä osoitteesta allekirjoitus(at)op.fi
  • osoitteessa ei näkynyt pankkien käyttämää https-suojausmerkintää
  • teksti oli kielellisesti suhteellisen hyvää.
Poistin myös tämän viestin välittömästi. Tarkistin kuitenkin soittamalla omaan pankkiini, ettei minulta odotella mitään allekirjoituksia.

Viikko sitten kirjoitettiin julkisuudessa vastaavanlaisista viesteistä, joita on lähetetty Postin nimissä. Siinä viitattiin saapuneeseen postilähetykseen. Kyseessä oli samanlainen kalasteluviesti, jolla tavoitellaan kohteena olevan ihmisen yksityisiä tietoja kuten pankkitunnuksia.

TV-ohjelman tavoin on syytä kysyä "Pitääkö olla huolissaan?" 
Kyllä pitää ja kovasti! 
Nettihuijaukset ja tietojen kalastelu ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Huijausviestien laatu, sisältö ja uskottavuus ovat parantuneet uskomattoman paljon. Nykyisin alkaa olla entistä vaikeampaa erottaa oikea ja väärä viesti toisistaan.

Huijausviesteihin liittyy kuitenkin edelleen muutamia tunnusmerkkejä, joita on syytä varoa:
 
  • epäile aina viestiä sellaiselta lähettäjältä, joka ei yleensä Sinulle viestittele
  • tarkasta lähettäjän osoite, joka huijarilla on yleensä omituinen ja outo kirjainyhdistelmältään
  • yleensä luotettavat tahot, kuten pankit käyttävät https-salausta, joka näkyy osoiterivillä ensimmäisenä
  • teksti ei ole loogista, koska usein se on käännetty muusta kielestä koneellisesti ja suomenkielen monet ilmaisut eivät käänny silloin oikein.

Yleisohjeena sanoisin, että epäile aina vieraita viestejä ja poista ne heti roskakoriin avaamatta. Älä missään nimessä klikkaa epäilyttävässä viestissä olevia linkkejä tai "painikkeita".

Toivotan kaikille netinkäyttäjille hieman epäilevän turvallista matkaa netin moninaisessa mutta äärettömän antoisassa maailmassa!

Markku Ukonaho
Enterin opastaja

tiistai 14. helmikuuta 2017

vapaaehtoiseksi.fi kannustaa avuksi iäkkäälle



Ystävänpäivänä avattu vapaaehtoiseksi.fi -verkkoportaali kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen erilaisia vapaaehtoistyön tapoja kotona asuvan iäkkään avuksi. Sivusto on järjestöjen yhteinen ponnistus ja toteutusta tuki ympäristöministeriö.
Noin 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ihmisistä asuu kotonaan. He haluavat hoitaa itse omia asioitaan ja elää aktiivista elämää. Vapaaehtoisia tarvitaan avuksi silloin, kun toimintakyky jollain tavoin heikkenee. Vapaaehtoistoiminta ei kuitenkaan korvaa ammattilaisten apua.

”Vapaaehtoistyön merkitys kasvaa ikääntyvässä yhteiskunnassamme. Vapaaehtoistyö tukee sekä saajan että antajan hyvinvointia. Vapaaehtoisena voit tarjota vaikkapa keikkaluonteisesti apua arjen pulmissa iäkkään ihmisen kotona tai pihalla. Lampun vaihtaminen tai lumen luonti pihalta voi olla hyvin suureksi avuksi ja iloksi”, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä toteaa.

Sivustolle on koottu myös esimerkkejä toiminnasta, joka sopii erityisesti senioreille. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistoiminta tukee kaiken ikäisten, mutta erityisesti eläkeikäisten hyvinvointia. Aikaansaamisen tunne, sosiaaliset verkostot ja elämän tarkoituksen kokeminen ovat esimerkkejä myönteisistä vaikutuksista.

”Vapaaehtoisen apu voi olla korvaamaton silloin kun omasta kodista ulospääseminen ja asioiden hoitaminen vaikeutuu. Ulkoiluystävän tai kulttuurikaverin kanssa kodin seinien sisältä tulee lähdettyä. Tärkeää on myös se apu, joka auttaa tietokoneiden ja puhelinten käytössä.  Sivustolta löytyy jokaiselle auttamisen tapa”, sanoo johtaja Päivi Topo Ikäinstituutista.

Sivusto on tehty yhteistyössä Eläkeliiton, Eläkkeensaajien keskusliiton, Enter ry:n, Helsinki Mission, Ikäinstituutin, Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen, Miina Sillanpää säätiön, Setlementtiliiton, Suomen punaisen ristin, Suomen senioriliikkeen, Vanhus- ja lähimmäistyön liiton, Vanhustyön keskusliiton ja ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman kanssa.

Miten voin olla avuksi iäkkäälle? http://www.vapaaehtoiseksi.fi/


torstai 9. helmikuuta 2017

Tiina tutuksi



Aloitin Enterissä 1.1.2017 vs. toiminnanjohtajana. Työhön perehdytys on ollut pehmeä ja mukava, sillä edeltäjäni jäi äitiyslomalle helmikuun alussa. Yhdessä työskentelyä ja asioihin perehdytystä oli ruhtinaallisesti siis jopa kuukauden päivät. Ja onneksi Nina on työparina toimistolla, hänelle varmasti satelee kysymyksiä minun suunnastani runsaasti lähiviikkoina...

Tulen tähän tehtävään Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnasta. Jo siellä työskennellessäni tutustuin Enterin tapoihin toimia, sillä mallinsin ikäihmisten tietotekniikkayhdistysten hyvät tavat nettiopastuksen rautamalankamalliksi. Sen avulla ympäri Suomen pystytään käynnistämään opastustoimintaa. Tuotin myös aineistoa opastusten konkreettiseksi tueksi sekä iäkkäiden ihmisten rohkaisemiseksi ja motivoimiseksi tietotekniikan pariin. Seniorit, tietotekniikka ja opastusten sekä opastustoiminnan organisointi ovat siis tulleet tutuksi aiemminkin. 

Positiivisia yllätyksiä kuitenkin edelleen riittää. Vaikka olen kuullutkin Enterin mahtavista vapaaehtoisista ennenkin, todellisuutta en ole ymmärtänyt. Nyt jo kuukaudessa olen päässyt näkemään miten mm. järjestön jäsensihteerin hommat, eri työryhmien vetämiset ja jopa nettisivujen uudistus hoituu täydellisesti osaavien ja sitoutuneiden vapaaehtoisten voimin. Kaikista lukuisista opastuksista sekä luennoista puhumattakaan! Voin vaan nöyrästi tehdä parhaani, jotta mainio toiminta jatkuu edelleen ja vahvistuu vahvistumistaan. Toiminnan tarve ei ainakaan ole vähenemässä päin. 

Koulutukseltani olen kulttuurituottaja yamk. Aikanaan hakeuduin kyseiseen koulutusohjelmaan, sillä kuulosti, että tehtävässä pääsee tekemään kaikkea. Pidän siitä, että saan kehittää toimintoja, suunnitella uutta, tehdä markkinointiviestintää, toimia monipuolisesti erilaisten ihmisten ja toimijoiden kanssa sekä tehdä myös konkreettista ruohonjuuritason työtä. Kyllä minussa myös pieni idealisti elää, sopivat työpaikat ovat tyypillisesti löytyneet järjestöistä. Tässä tehtävässä kaikki tämä tuntuu yhdistyvän mukavasti. 

Työelämän ulkopuolella arki menee mukavasti perheen parissa, johon kuuluu puolison lisäksi 4- ja 6-vuotiaat lapset. Lumiukkojen tekeminen, kuumailmapallojen rakentaminen ja mobiililaitteiden räplääminen ovat siis hyvinkin tuttua puuhaa. Tykkään puuhailla, paikallaan istuminen ei tunnu omimmalta. Liikun, ulkoilen, ompelen ja matkustan kun mahdollista. 

Jotkut ystäväni nauravat, että olen aina eri mieltä kuin muut. Yritän kuitenkin olla eri mieltä kohteliaasti.  Lupaan ainakin yrittää olla mukava ja yhteistyökykyinen sekä jäsenille, opastajille, yhteistyökumppaneille että kaikille muillekin. Olkaa siis rohkeasti yhteydessä. Mukava päästä iloiseen ja osaavaan Enterin porukkaan mukaan!

Tiina Etelämäki
enter.tiina(at)gmail.com

perjantai 3. helmikuuta 2017

entersenior.fi uudistui juhlavuoden kunniaksi

Enter tilasi 20-vuotisen olemassaolonsa juhlistamiseksi graafikko Salla Vaseniukselta iloisen bannerin. Saimme värikkään ja eloisan kuvan käytettäväksi toimintamme markkinoimisessa. 



 Banneria alettiin käyttää Enterin sosiaalisen median kanavilla heti vuoden vaihteessa, mutta sitä ei voinut noin vain istuttaa verkkosivuillemme. Rauhallinen, harmaasävyinen etusivumme ei ollut sopusoinnussa räväkän kuvan kanssa. Niinpä sivustomme ilme joutui remonttiin. Ja suoraan sanottuna - halusimme myös trendikkäämmät sivut. Sivuston uudistaminen suunnitteli ja toteutti Enterin viestintäryhmä.

Yleistä entersenior.fi -sivuista ja niiden käytöstä selaimen kautta 

Otimme käyttöön vaakamallisen ylävalikon lisäksi värikkäät painikkeet, jotka johtavat suoraan keskeisiin sisältöihin. Samalla lyhensimme tekstejä kaikilla sivuilla. Pyrimme etusivuun, jolle on helppoa nostaa houkutuksia - esimerkiksi kuvalinkki jostain tulevasta tapahtumasta. Ei kuitenkaan liian monta houkutusta kerralla, jotta silmäiltävyys säilyy.

Vaakavalikon käyttö saatta vaatia hiukan totuttelu, mutta kokeilutasi huomaat, että se onkin selkeä.

Kun napsautat valikosta Enter opastaa, avautuu alavalikko, jossa on tutut Opastuspaikat hiukan uudistettuna  ja Palautelomake opastuksesta.

Tapahtumakalenteri
- ja Yhteystiedot-sivut ovat entisenkaltaisia.






Etusivun keskiössä ovat värilaatikot eli kuvakkeet, joita voi nimittää litteiksi painikkeiksi. Nämä ovat pikalinkkejä eniten käytetyille sivuille. Napsauta Mikä on Enter ry? niin pääset sivulle Yhdistys. Painike Opastuspaikat  vie suoraan opastuspaikkojen luetteloon ja Tietoiskuja, tapahtumia ja retkiä vie Tapahtumakalenteriin. Alarivin painikkeiden kautta löydät niiden lupaamaa tietoa.

Vasemman reunan Ajankohtaista-palstalle nostetaan tulevia tai tapahtuneita tärkeitä asioita ja sen kautta jaetaan linkkejä materiaaleihin sekä Ikinörtti-blogin tuoreimpaan juttuun. Saamme myös yhä nauttia etusivulla Marit Henrikssonin ja muiden kuvaajien vaihtuvista kuvista.


Alareunan some-kuvakkeet johtavat Enterin Twitteriin, Instagramiin ja Facebookiin.


Tilastojen mukaan sivustollamme katsotaan paljon yhteystietoja. Siksi Yhteystiedot on sijoitettu omalle sivulleen, johon on linkki ylävalikossa. Etusivulle on laitettu erikseen osoite ja oranssissa alatunnisteessa on Enterin sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

Bannerin yläpuolella, entisellä paikallaan on linkit Jäsenhuone l Hallitus  ja Hae sivustolta. Hakutoimintoa kannatta käyttää. Jos kenttään kirjoittaa esim. Espoo, listautuvat kaikki sivuston sivut, joissa esiintyy ko. sana .


Em. linkkien välissä on uudenlainen Language. Kun sitä napsauttaa, avautuu vetovalikko: Suomeksi, På svenska ja In English. Näistä voi valita Enterin toimintaa ruotsiksi tai englanniksi esittelevän sivun. Valinta Suomeksi tarvitaan suomenkielisille sivuille palaamiseen.

Näkymät mobiililaitteissa

Kun käytät sivustoa älypuhelimella, näyttää etusivu tältä : Oikeaassa yläkulmassa on kuvake, jossa kolme vaakaviivaa päällekkäin ja teksti Valikko. Napsauttaessasi sitä avautuu pudotusvalikko. Tämä valikko vastaa selaimen ylävalikkoa.
Näkymä on vastaavanlainen selatessasi 10-tuumaisella tabletilla niin, että laite on pystyasennossa. Selailu kyseisen kokoisella tai pienemmällä  tabletilla on sujuvampaa laite vaaka-asennossa.










Älykännykällä taas pystyskaalaus tekee selailusta mukavan helppoa,  kun on isot kuvakkeet. Sivusto skaalautuu siis pystyssä tavallaan samanlaiseksi sekä älykännykkään että tablettiin .Tabletin vaakaskaalaus puolestaan muistuttaa näkymää selaimessa.




Kirjautuminen jäsenhuoneeseen (tämä ohje on vain Enterin jäsenille.) Jos et ole vielä jäsen, napsauta halutessasi etusivun Liity jäseneksi -kuvaketta ja täytä liittymislomake.


Jäsenhuoneeseen kirjautuminen vaihtaa vaakavalikon linkit. Nyt niiden alta löytyykin vain jäsenille ja erityisesti opastajille tarkoitetetut sivut alasivuineen. Kirjaudu ja kokeile! Palaa Etusivulle eli takaisin julkisille sivuille.



Lopuksi vielä muistutus jäsenille: Jos olet unohtanut salasanan jäsensivuille, voit tilata uuden.




Gmailin käyttäjät huomatkaa, että uusi salasana saattaa mennä esim. roskapostiin tai Tarjoukset- välilehdelle.







Pyrimme pitämään sivut elävinä ja esteettöminä sekä kehittämään niitä tarpeen mukaan. Olemme mm. kokeilleet mahdollisuutta kuunnella sivuston keskeinen sisältö. Sen toteuttamisen suunnittelua jatketaan. 

Toivottavasti koet sivuston helppokäyttöiseksi ja miellyttäväksi! Otamme mielellämme vastaan mielipiteitä ja parannusehdotuksia osoitteeseen enter.tiedotus@gmail.com.

Enter viestintä

perjantai 27. tammikuuta 2017

Kurkistus Suomi 100 -juhlavuoden nettiaineistoihin


Enterin järjestämään Suomi 100 vuotta -juhlavuoden nettistarttiin 25.1. Kampin palvelukeskuksessa osallistui noin 100 kuulijaa.

Juhlavuoden kunniaksi on nettiin avattu mielenkiintoisia sivustoja ja erilaisia tapahtumia tulee olemaan paljon.  Saimme starttitilaisuudessa hyvän kokonaiskuvan itsenäisen Suomen kunniaksi tuotetusta nettiaineistosta ja väyliä löytää verkkopalveluista teemaan liittyviä tapahtumia. Juhlavuoteen on valmistauduttu hyvin. Kansalaisten saataville on laitettu kuultavaa, katsottavaa, nähtävää, luettavaa, koettavaa, muisteltavaa. Meitä varten on avattu kansallisen kulttuurin arkistoja; valokuvia, elokuvia, kuunnelmia, musiikkia, kirjoja - ja kaikki käytettävissä maksutta .

Startissa esiteltiin kolmea osa-aluetta:
Kirjastot.fi:n viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala esitteli  kirjojen Suomea, vertaisopastaja Maarit Fred Enteristä Ylen tarjontaa ja Enterin vs. toiminnanjohtaja Tiina Etelämäki muiden Suomi 100-vuotta tapahtumien hakua verkosta.

Jutun lopussa on linkki Suomi 100 Nettistartti -aineistoon, joten tässä virikkeeksi kuvakaappauksia joiltakin esittellyitä sivuilta ja aineistoista.

http://yle.fi/aihe/kirjojen-suomi

101 kirjaa - Ylen toimittajien Seppo Puttosen ja Nadja Nowakin valitsemat kirjat jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta
  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa
  • Kirjabloggaajat ja 101 kirjaa - verkkolukupiiri
  • Katsele, kuuntele - Ylen Aamu-tv: 101 kirjaa
  • Yle Radio 1: Sadan vuoden kirjat - 101 kirjaa ja kirjakummit
  • Mikä kirja on sinulle tärkeä - osallistu!
  • 101 kirjaa-sivuilta voi valita kirjan myös  Lue kirja joko kirjastokortilla tai yle-tunnuksilla.

Myös Kirjastot. fi:llä on monipuolinen Suomi 100 -tarjonta
kirjasto.fi
kirjasampo.fi
Kirjastotelevisio - Kirjastokaista on Kirjastojen nettitv & -radio osoitteessa kirjastokaista.fi

 Päivi Litmanen-Peitsalan vinkki: Makupalat.fi  erinomainen sivustojen etsimiseen
- kokoelma sivustoja aiheen muikaisessa järjestyksessä, aihehaku ja sanahaku
- kirjastonhoitajat ylläpitävät Makupalat-palvelua

Maarit Fred esitteli Ylen Elävää arkistoa ja Areenaa, jotka palveluina ovat lähes kaikille ennestään tuttuja. Sen sijaan niiden sisällöissä, tausta-aineistoissa sekä tavoissa kuunnella ja katsoa löytyy ilahduttavia yllätyksiä. Esimerkiksi suurin osa Elävän arkiston ohjelmista on katsottavissa myös ulkomailla.

Enemmistö Nettistartin osallistujista ilmoitti katsovansa Areenan ja Arkiston ohjelmia tietokoneen kautta. Seuraavaksi eniten käytetään tablettia, jotkut katsovat myös kännykän näytöltä ja vain pari-kolme katsoo nettilähetyksiä televison kautta.

http://yle.fi/aihe/elava-arkisto
Fennnada-klassikot
Päivin ja Maaritin esityksistä kävi ilmi, että  vaikka monet Suomi100-sisällöt käsittelevät mennyttä, elettyä aikaa, ne silti elävät ajassa. Sivustoja päivitettään  ajankohtaisella sisällöllä. Sivustojen ilmeet on niin huolella suunniteltuja, että jatkuva päivittäminen ei silti sekoita käyttäjän  navigointia sivustoilla.

Tiina Etelämäki nosti esiin Museo100.fi-verkkosivuston, joka kokoaa suomalaisten museoiden juhlavuoden ohjelman yhdelle sivustolle.

Museo100.fi
Juhlavuoden tapahtumat ja nettiaineistot keskittyvät vahvasti kulttuuriin. Tiina esitteli vierkistävän Unelmat liikkelle -liikkumisen juhlavuoden sivuston .
unelmatliikkeelle.fi
Tapahtumahakujen kautta löytyy juhlavuoden ohjelmallisia tilaisuuksia. 


Katso lisää ja löydä linkkejä  Enterin Suomi 100 vuotta -juhlavuoden nettistartti -aineistosta
https://www.entersenior.fi/@Bin/2251198/Suomi100_nettistartti_25012017_ENTER.pdf
Voit jakaa tiedoston myös ystävillesi.

Esitysten pohjalta koonnut - Aulikki Uusitalo-Kasvio












torstai 12. tammikuuta 2017

Asiointi on nykyään helppoa, kun on tuo netti!


Kyllä oli ennen jalat kipeinä ja matkakortti tyhjänä kun piti raahautua asioitten perään! Mutta eipä ole enää! Se on tuo netti ja siellä jatkuvasti kehittyvät palvelut, kun ovat helpottaneet seniorinkin kylillä liehumista.
Jos on käyty tohtoria vaivaamassa, laboratoriossa veripiikillä, sykekäyrän piirrolla, apteekissä reseptiä kuluttamassa loppuun, on seuraukset luettavissa netissä. Osoite tiedonjanolle on
Omakanta-palvelu, josta löytyvät terveysasioihin liittyvät http://www.kanta.fi/omakanta
  • sähköiset reseptit   (mitä on määrätty, otettu, jäljellä ja minne asti voimassa)
  • hoitoon liittyvät kirjaukset   (mitä se tohtori kirjoitti vaivoiksi ja määräsi hoitoja)
  • laboratorio- ja röntgentutkimukset   (oliko siinä veressä sopivasti etsittyjä hippusia tai mitä ne onkaan kun etsitään ja mitä röntgentohtori lausui kuvista)
Ja entäs kun sisälläolo tuskastuttaa ja polttelee ulospääsy ja kylille on vielä tulossa Pete Parkkosen rokkikonsertti tai Cheekin merkeissä tai tarjolle musiikkia jonkun muun rauhallisemman ihmisen esittämänä tai Hamlet riehuu pääkalloineen Kansallisteatterissa tai pitäisi päästä katsomaan kun HIFK ottaa neniin Mikkelin Jukureilta tai Walt Disney luistelee jäähallissa showta, niin silloin on syytä etsiytyä
pääsylippukauppaan, josta saa liput http://www.ticketmaster.fi/   http://www.lippu.fi/
  • teatteriin   (kyllä selviää Hamletin pääkallojuttu ja monin muukin askarruttava näytelmätarina)
  • konsertteihin   (monen sortin laulajaa, kuoroa, soittajaa tarjolla)
  • urheilutapahtumiin jne.   (siellä on niin monia lajeja tarjolla ja muutakin puuhan tynkää)
Mutta entäpä jos pitäisikin päästä tuulettumaan oikein ulkomaille, mutta passi on heittäytynyt epäviralliseksi jo aikoja sitten? Mitenkäs sitten suu pannaan? Yleensä normaalin vakavaan, mutta se selviää valokuvaajan luona, kun otetaan valokuva uutta passia varten? Ja kuvaaja toimittaakin seniorin kuvan netin kautta poliisiviranomaisen passitoimistoon. No mitä tekee sitten seniori passinsa hyväksi? Keittää tietenkin kotonaan kahvit ja sulattaa pakasteesta pullan itselleen samalla kun avaa netin ja
passinhakusivun, jossa täytetään kysytyt tiedot https://www.poliisi.fi/passi
  • sivun ohjeilla passin uusiminen onnistuu oivasti, etenkin jos vanhaan passiin oli jo otettu sormenjäljet, muutoin on sormet käytettävä henkilökohtaisesti poliisin luona
  • kun valokuva on mennyt netin kautta samoin kuin netissä tekemäsi hakemus, putkahtaa reilun viikon kuluessa ilmoitus uudesta passista
  • ja maksukin hoituu netissä tilauksen teon yhteydessä
  • ja sitten vaan noutamaan uusi passi R-kioskilta, ja voihan siinä vaikka samalla hujauttaa Loton vetämään, niin on tiedossa jotain muutakin jännitettävää kuin , että onko lennot aikataulussa.
Kyllä on tullut kirjahyllyyn ja keittiölieden vieruskappiin tilaa, kun ei tarvitse enää säilyttää repaleisia keittokirjoja ja paperinkulmiin kopioituja reseptejä. Se on tuo netti nyt pullollaan monenlaista ohjetta keittiöpuuhiinkin.  Siis mistä nykyaikaisesti
reseptit kun ei niitä aina ulkoa muista?
  • tiesitkö, että Youtube sisältää muutakin kuin räppivideoita, nimittäin siellä on myös ruuanlaitto-ohjeita oikein liikkuvalla kuvalla ja äänellä www.youtube.com/
  • no entäs sitten nämä reseptisivustot. Kyllä löytyy apu joka lähtöön!
Se vaan on joskus reseptintekijä luullut, että seniorin kodissa on kaikki tarpeet aina valmiina odottamassa ruokainspiraatiota. Mutta siinä on tullut lievä harhausko, mutta saahan sitä poiketakin ohjeista ja soveltaa. Se on tuunaaminen nääs niin muotia nykyään! Mutta perusraamit löytyvät esim yo. sivuilta.
No entäs jos jotain oleellista puuttuu tai ruokakauppaan lähteminen ei oikein maistu tai kunto ei sitä salli? No sittenhän voi tilata ruokatarpeet kotiinkuljetettuina. Netistä löytyvät hinnat ja oikein kuvat tuotteista. Silloin pitää avata kauppojen
ruokatoimitussivut, joista pääkaupunkiseudulla toimivat ainakin
Mutta jos ei mikään taas huvita eikä halua itse kokata, eikä poistua kotoa? Miten sitten suu pannaan jos herkut pyörii mielessä ja kuola valuu jo rinnuksille? Sitten täytyy etsiä apu ravintoloiden
ruoka-annoksien kotiinkuljetuksista, joita niitäkin on jo useampia tarjolla
  • pizzerioita löytyy puhelinluettelosta ja kaupunginosalehtien sivuilta paljonkin, joilta voi puhelimitse tilata lättyjä kotiin
  • tunnetuin lienee Kotipizza www.kotipizza.fi/fi
  • ruokaravintoloista voi tilata annoksia kotiin esim. sivuilta
Palveluihin pitää yleensä rekisteröityä, jotta voi tilata palveluja. Maksu tapahtuu pääsääntöisesti tilauksen teon yhteydessä.
Mutta on se vaan tuo netti tullut kotiin jo aivan perille asti! Ei tarvi enää lähteä ulos tilailemaan. Mutta on se seniorinkin mentävä itse teatteriin, konserttiin, matkoille tai jääkiekko-otteluun. Paitsi ellei halua katsoa televisiosta tai netistä niitä! Milloinkahan sitä ehtii enää kunnostaan pitää huolta? Taidankin tästä lähteä lenkille ja keittää illalla omasta muistista makkarakeiton! Tai no …!
Markku Ukonaho
alias Vanhus Stadissa  - tavattavissa myös blogissa  vanhuutta.blogspot.fi

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Tuleeko puhelimesta pian kukkaro?

Älypuhelimet eivät ehkä kokonaan korvaa kukkaroa meidän elinaikanamme, mutta monella taholla on tällä hetkellä kova into kehittää mobiilimaksuja  —  eli kilpajuoksu kukkaroista on jo alkanut. Loppusuoralla toisiaan kirittävät operaattorit, pankit ja laitevalmistajat kuten Apple ja Android.

Uusissa puhelimissa on mukana lähimaksun mahdollistava NFC-siru (sama joka löytyy myös esim. bussikortista), mutta Applen laitteissa sirua voi hyödyntää toistaiseksi vain Apple itse.

Mobiilimaksu toisaalta tarkoittaa, että puhelin voi esim. kaupassa tai kahvilassa korvata pankkikortin vilautuksen tai käteisen, toisaalta se mahdollistaa myös käyttäjien väliset rahansiirrot. Edellinen on raha-alalla toimijoiden kannalta kiinnostava, koska rahan vastaanottaja saadaan maksamaan käytön kulut. Jälkimmäinen koska käyttäjät haluavat sitä.

USA:ssa, jossa shekki-maksut ovat vielä arkipäivää iPhonen Apple Pay ja Googlen Android Pay ovat saavuttaneet nopeasti suosiota. Esim. Apple Pay on kuitenkin levinnyt hitaasti ja Euroopassa se toimii vain Iso-Britanniassa ja Ranskassa (myös Venäjä). Syynä lienee EU:n tiukat normitukset ja se, että Apple haluaa neuvotella yhteistyöstä pankkien kanssa omilla ehdoillaan. 

Käteisen käyttö on turvattomin tapa käyttää rahaa. Käteisen mukana kantamiseen liittyy riskejä ja sen nostaminen automaateilta voi johtaa kortin kopioimiseen. Kortilla maksaminen on astetta turvallisempaa ja mobiilimaksussa turvallisuutta voidaan lisätä mm. sormenjälkitunnistuksella.

Rahaliikenne on perinteisesti ollut pankkien toimialaa ja ehkä sen takia pankit eivät ole olleet kovinkaan innostuneita uusista innovaatioista.  Mutta muiden toimijoiden niiden alueelle tunkeutuminen on pakottanut pankit kehittämään myös omia palveluitaan.

Ensimmäisenä liikkeellä ovat olleet operaattorit. Aluksi etupäässä Elisa, jonka mobiilimaksu on ollut käytössä jo jonkun aikaa. Elisan maksussa on erityistä se, että siirrot veloitettiin puhelinlaskulla eikä reaaliaikaisesti omalta tililtä. Tämä on käytännössä ollut siis eräänlainen luottokortipalvelu, koska maksut on maksettava vasta seuraavan laskun eräpäivänä.

Elisan lompakko yhdistyi kuitenkin kesällä Aktian Wallettiin, joka on pankin tarjoama mobiililuottokortti, jolle voi siirtää rahaa minkä tahansa pankin tililtä ja sen jälkeen digitaalista lompakkoa voi käyttää kaupoissa ja verkossa. Kaupoissa käyttö perustuu puhelimeen liitettävään tarraan, joka mahdollistaa puhelimen käytön lähimaksulaitteissa. Samanlainen lähimaksusiru alkaa kuitenkin olla jo lähes kaikissa maksukorteissa, joten puhelimen käyttö pikkuostosten maksamiseen ei ole enää tarpeen. Aktiva Wallet tarjoaa myös maksujen reaaliaikaisen seurannan, mutta niin tarjoaa muidenkin pankkien omat palvelut.

Usealla pankilla on ollut jo pitkään helppoja ja nopeita tapoja siirtää rahaa käyttäjältä toiselle saman pankin käyttäjälle. Esim. Osuuspankin PIVO on toiminut vuosia jo sen iPhonessa, Android-laitteissa että Windows-puhelimissa. PIVO on myös toiminut maksukorttina, mutta vain OP:n asiakkailla.

NordeaPay ei ole yhtä monipuolinen sovellus ja on toiminut vain Android-laitteissa. DanskeBankin MobilePay on saanut suurta huomiota ja kotimaassaan Tanskassa se on ollut erittäin suosittu uusi maksutapa. Danske on tarjonnut omaa alustaansa myös muille pankeille mutta huonolla menestyksellä. Myös S-pankilla on oma kätevä mobiilisovellus.

Helsingin sanomat (http://www.hs.fi/talous/a1464489906874) vertaili eri pankkien mobiilimaksuja eivätkä ne saanet kovinkaan hyviä tai mairittelevia arvioita.

Pankit ovat ensi vuoden alussa päättäneet tarttua yhdessä haasteeseen ja kolme suurinta, OP, Nordea ja Danske ovat kehittäneet yhteisen sovelluksen, joka mahdollistaa nopeat rahansiirrot myös eri pankkien käyttäjien välillä.  Toteuttajana on monesta seinästä tutut Otto-automaatit, isojen pankkien yhdessä omistama yritys, joka jo nyt hoitaa rahaliikennettä pankkien välillä. Yhteinen järjestelmä varmaankin lisää palvelun suosiota, vaikka sen monipuolisuudesta tai helppoudesta ei vielä tiedetä mitään. Todennäköistä kuitenkin on, että uusi palvelu mahdollistaa pikaiset rahansiirrot pankkien välillä ja poistaa ainakin osin 1-2 pankkipäivän viiveet tilisiirroissa. Jo on aikakin, kun kaikki muu maailmassa liikkuu internetin nopeudella, niin raha on tähän asti madellut hevoskärryjen vauhdilla tililtä toiselle.

Jos käyttäjät ihastuvat kännykkäkukkaroihin, niin niillä on mahdollisuus levitä. Mutta koska kaikki toimijat haluat napata itselleen pienen siivun rahavirroista, niin lopunperin niiden tulevaisuuden menestys riippuu siitä miten kalliiksi niiden käyttö tulee pienille kaupoille ja kahviloille. Käteinen ja kortit tuskin katoavat vielä pitkään aikaan.

Kimmo Lehtonen
Helsingin kapungin digineuvonnan koordinaattori